Hidastunut inflaatio ja korkotason alentuminen ovat tuoneet kuluttajille lisäuskoa tulevaisuuteen. Samalla kiristynyt arvonlisäverotus ja työllisyyden heikentyminen kuitenkin syövät suomalaisten ostovoimaa alkavan joulusesongin kynnyksellä, Kaupan liitto toteaa tiedotteessaan.
– Arvonlisäverotuksen kiristäminen on ollut iso isku kotimaiselle erikois- ja käyttötavarakaupalle, joka kilpailee asiakkaista ulkomaisten toimijoiden kanssa, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja korostaa.
Joulukaupan alle ajastettu arvonlisäverotuksen kiristys ja ostovoiman leikkaus eivät hänen mukaansa edes näytä tuottavan hallituksen toivomaa verokertymää.
Samalla kun kaupan kotimaan myynneistä tilittämät arvonlisäverot ovat kutistuneet pitkin vuotta, hallituksen talousarvioesityksen alkuperäistä verokertymäennustetta on tälle vuodelle jouduttu supistamaan jo lähes 900 miljoonalla eurolla. Vuonna 2023 kaupan yritykset vastasivat kuitenkin tuotteiden arvonlisäveron kautta jopa noin 50 prosentista kaikesta Suomen arvonlisäverokertymästä.
Kotimaisen kaupan toimintaedellytyksiä hankaloittavasta veropolitiikasta huolimatta erikois- ja käyttötavarakaupan odotukset loppuvuodelle ovat hivenen paremmat kuin viime vuonna samaan aikaan.
– Odotukset ovat kohentuneet trendinomaisesti noin vuoden ajan, mikä on tietenkin positiivista. Kuitenkin erikois- ja käyttötavarakaupan myyntiodotukset alittavat edelleen pitkän aikavälin keskiarvon, Kurjenoja toteaa.
Joulusesonki alkaa marraskuun puolivälissä
Joulusesongin alku on viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosi vuodelta hivuttautunut aikaisemmaksi Black Fridayn tienoille, kun vielä runsas viisi vuotta sitten joulumyynti käynnistyi toden teolla vasta itsenäisyyspäivän aikaan.
Kaupan liiton mukaan marraskuun merkitys joulukaupassa on kasvanut selvästi, ja esimerkiksi kodintekniikassa marraskuu on jo suurempi myyntikuukausi kuin joulukuu.
Verkko-ostamisen yleistyminen on voimistanut sekä marraskuun että ulkomaisen kaupan merkitystä joulusesongissa, kun taas joulukuun edetessä ostamisen paino siirtyy kotimaahan ja fyysisiin myymälöihin. Myös pelot verkko-ostosten toimitusvaikeuksista ohjaavat asiakkaita kotimaisiin kauppoihin joulun lähestyessä.
– Kauppojen verkkosivuvierailujen seurannassa näkyy, että marraskuun erilaiset globaalit kampanjat vetävät suomalaisia ulkomaisten verkkokauppojen ja markkinapaikkojen sivuille, kun taas joulukuussa verkkovierailut kohdistuvat enemmän kotimaiseen kauppaan, Kurjenoja selvittää.
Joulukuu on vähittäiskaupan suurin myyntikuukausi
Vaikka marraskuun merkitys joulusesongille on viime vuosina kasvanut, joulukuu on edelleen ylivoimaisesti suurin myyntikuukausi vuodessa. Joulukuun myynti kasvaa vuoden kuukausikeskiarvoon verrattuna noin viidenneksen.
– Vaikka joulukuun suhteellinen merkitys päivittäistavarakaupassa on laimentunut 2010-luvulla, se on edelleen ylivoimaisesti suurin myyntikuukausi ruokakaupoille ja marketeille. Joulupöydän tarjottavat ostetaan vasta lähellä aattoa, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto muistuttaa.
Tavarataloille ja monille erikoiskaupan aloille joulukuun myynnin onnistuminen on erittäin tärkeää, vaikka kaikkea ei aina pystytä ennakoimaan.
– Joissakin tuoteryhmissä, kuten vaatetuksessa ja urheiluvälineissä, säällä voi olla iso vaikutus joulukaupan onnistumiseen, Luoto sanoo.
Viime vuonna marras-joulukuussa kotimaassa toimivan vähittäiskaupan arvonlisäverollinen liikevaihto oli noin 9,7 miljardia euroa eli noin 3 440 euroa kotitaloutta kohti. Suurin osa tästä on kuitenkin normaalia jokapäiväistä ja sesongeista riippumatonta kulutusta. Joulusesongin tuoma lisäkulutus kotitalouksissa oli arviolta 214 euroa.
– Sesongin luoma lisäkulutus on toki suurempaa, sillä osa euroista valuu ulkomaille ja osa käytetään muihin palveluihin. Kuluttajilla on kuitenkin jouluhankinnoissa oiva tilaisuus tukea Suomen työllisyyttä ja taloutta tekemällä ostoksia kotimaassa toimivilta yrityksiltä, Luoto suosittelee.
