Keskuskauppakamari ehdottaa veroreformissaan työn verotuksen yleistä keventämistä yhdellä prosenttiyksiköllä sekä marginaaliverokantojen reilua alentamista. Lisäksi Keskuskauppakamarin mukaan Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi yhteisöverokanta tulisi alentaa 18 prosenttiin.
Yrittämisen ja omistamisen edellytyksiä voidaan parantaa osinkoverotusta kehittämällä ja perintövero poistamalla.
Suomi tarvitsee mittavan veroreformin päästäkseen aivan liian monien vuosien jälkeen takaisin kasvu-uralle. Verotusta pitää kehittää ja uudistaa laaja-alaisesti, niin että se kannustaa sekä yksilöä että yrityksiä kasvuun. Työn verotusta ja yhteisöveroa keventämällä Suomeen luodaan työntekoon ja investointeihin kannusta verotus.
– Suomessa työn verottaminen on kansainvälisesti kireää vähänkin suuremmissa tuloissa. Palkkatulon verotus kiristyy nopeasti palkan kasvaessa, kun jyrkästi nousevat marginaaliveroprosentit leikkaavat palkansaajan käteen jäävää tuloa. Tämä on Suomen verojärjestelmän merkittävin ongelma, jota on vihdoin lähdettävä ratkaisemaan, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala tiedotteessa.
Keskuskauppakamari ehdottaa, että työn verotuksen yleiseksi keventämiseksi valtion tuloveroasteikon kaikissa tuloluokissa tulisi toteuttaa yhden prosenttiyksikön veroalennus. Alennuksen tavoitteena on lisätä työn tekemisen kannustavuutta kaikissa tuloluokissa ja turvata pieni- ja keskituloisten ostovoiman säilymistä.
Tomi Viitalan mukaan nyt ei pidä unohtaa sitä, että inhimillisen pääoman kartuttamista, kouluttautumista ja työvoiman intoa tulla ja jäädä Suomeen on kannustettava myös korkeita rajaveroasteita alentamalla.
– Ansiotulojen marginaaliverotusta tulisi keventää reippaasti siten, että valtion ylin veroprosentti laskettaisiin 34 prosenttiin, jolloin lisätienesteistä jäisi ylimmissäkin tuloluokissa vähintään puolet käteen. Muutoksen staattinen hintalappu on vain muutama sata miljoonaa euroa ja itserahoittavuusaste erittäin korkea – jopa sataprosenttinen Ruotsin esimerkin mukaisesti, sanoo Viitala.
Yhteisöverokannan tasoa pidetään monissa kilpailukykyvertailuissa keskeisenä ja helposti vertailtavana tekijänä, jolla on kiistatta merkitystä Suomen kilpailukyvylle investoinneista.
– Suomen 20 prosentin yhteisöverokanta ei tuo enää kilpailuetua kuten vuosikymmen sitten, jolloin muiden Pohjoismaiden verokannat olivat vielä 22–27 prosentissa. Lisäksi EU:ssa on yhä enemmän maita, joissa yhteisöverokanta on laskettu alle 20 prosentin. Yhteisöverokannan alentaminen 18 prosenttiin antaisi yrityksille vahvan signaalin siitä, että Suomi pidetään tulevaisuudessakin kilpailukykyisenä investointi- ja sijaintipaikkana, sanoo Viitala.
Yrittämisen ja omistamisen edellytysten parantamiseksi
Keskuskauppakamari ehdottaa osinkoverotuksen rakenteellista uudistamista sekä perintö- ja lahjaveron poistamista.
– Nykyinen yrityksen nettovarallisuuteen sidottu osinkoveromalli tulisi korvata yksinkertaisemmalla mallilla, jossa osingon kokonaisverotaso yhtiön maksama vero huomioiden asetettaisiin hieman pääomatuloverokantojen alapuolelle yritys- ja omistajariskin huomioimiseksi. Malli olisi nykyistä neutraalimpi eikä verotus riippuisi siitä, muodostuuko yrityksen arvonlisä aineellisesta vai aineettomasta varallisuudesta, esittää Viitala.
Hänen mielestään perintö- ja lahjaverotukselle pitäisi myös näyttää ovea naapurimaidemme tapaan.
– Ruotsin esimerkki osoittaa, että ilmankin tullaan toimeen. Poiston fiskaalisia vaikutuksia voitaisiin lieventää hyvin suunnitellulla siirtymäajalla, ehdottaa Viitala.
Viitala toivoo, että hallituksella riittää rohkeus veroreformikokonaisuuden toteuttamiseen, koska Suomi tarvitsee kipeästi kasvua.
– Uskomme Keskuskauppakamarissa, että veroreformin kasvuvaikutukset talouteen olisivat huomattavan positiiviset ja se rahoittaisi pidemmällä aikavälillä itsensä veropohjien kasvun kautta. Lyhyen aikavälin verotuottomenetyksiä voidaan paikata erityisesti haittaverojen kiristyksillä, Viitala sanoo.
