Uuden potilastietojärjestelmä Apotin kokonaiskustannuksilla saisi esimerkiksi puoli tusinaa lastensairaalaa. Apotti jakaakin mielipiteitä ja moni pohtii, jääkö veronmaksajien edun toteutuminen politisoituneen päätöksenteon jalkoihin.
Kriitikoiden mukaan Apotti-hankkeen perushaaste on kiireellä tehty järjestelmähankinta ennen toimintamallien kehittämistä. Uudessa potilastietojärjestelmässä käytetty Epic-teknologia on luotettavaa ja tehokasta, mutta se edustaa vanhentuvaksi kritisoitua monoliittistä arkkitehtuuria. Toiset suosivat nopeasti pankkimaailmaa ja viranomaisia myöten yleistyviä ketteriä modulaarisia ratkaisuja, joilla vältetään liiallinen sitoutuminen yhteen toimittajaan.
Mikäli rakenne ei suo riittävää joustavuutta, prosesseita pitää muuttaa järjestelmän mukaiseksi.
Potilastietojärjestelmien uudistaminen käynnistyi vuonna 2010 Sitran Sirius-hankkeella, jossa olivat mukana Suomen yliopistosairaanhoitopiirit. Tutkimusosuudesta vastasi Accenture. Vuonna 2011 Accenture teki esityksen Epic-järjestelmän käyttöönotosta HUS-kuntayhtymälle, Oulun ja Tampereen kaupungeille sekä valtiovarainministeriölle. HUS päätti edetä hankkeessa ja unelma Apotista sai alkunsa. Toteutettaisiin pääkaupunkiseudun ja HUS-alueen yhteinen laaja toiminnallinen järjestelmäuudistus, johon yhdistettäisiin perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito sekä sosiaalitoimi
Usea kunta kuitenkin jäi pois suunnittelutyöstä. Ne katsoivat, että hanketta suunnattiin liian voimakkaasti Accenturelle ja Epicille eikä Deloitten tekemää kustannusanalyysiä pidetty luotettavana. Laskelmassa oli huomioitu ainoastaan käyttökoulutus ja jätetty pois toiminnan muutoksen sekä kehittämisen kustannukset, joiden oli Sirius-selvityksessä todettu muodostavan yli puolet kokonaiskustannuksista.
Jos nämä lasketaan mukaan, Epicin rakentaminen tulee maksamaan pitkälti yli miljardin.
Uudet tiukentuneet EU-tietoturvasäädökset Apotti-järjestelmä täyttää hyvin. Kielto siirtää tietoja EU:n ulkopuolelle ei tule haasteeksi, sillä asiakas- ja potilastiedot aiotaan säilyttää kokonaisuudessaan Suomessa. Kansalainen saa Apotista halutessaan omat datansa koneluettavana, eikä ”oikeus tulla unohdetuksi” koske potilastietojärjestelmän kaltaista lakisääteistä rekisteriä.
Sote-uudistuksen myötä Suomen terveydenhuollon kentällä tapahtuu kuitenkin muutoksia, jonka myötä yksityiset tahot tulevat tarjoamaan palveluitaan julkisten rinnalle. Nämä käyttävät omia järjestelmiään, jolloin edessä on mittavat integraatioprojektit. Yksinkertaisimmankin ingegraation hinta on 10 000 euron luokkaa. Tällaisia liittymiä tullaan tarvitsemaan tuhansia, jolloin kustannukset voivat olla satoja miljoonia.