Kristillisdemokraatit esittää julkisen talouden vahvistamista noin yhdeksällä miljardilla eurolla seuraavalla vaalikaudella vuoden 2031 tasolla. Puolue julkaisi tiistaina sopeutusesityksensä.
Paketista noin 7,5 miljardia euroa olisi menosäästöjä ja noin 1,5 miljardia euroa verotoimia. Puolueen mukaan suurimmat säästöt haettaisiin hallinnosta, hyvinvointialueilta ja julkisten menojen indeksikorotuksista.
Valtionhallinnon uudistuksella KD tavoittelee miljardin euron säästöjä. Hyvinvointialueiden tilakustannuksista, tietojärjestelmistä, tukipalveluista ja hallinnosta tavoitellaan lisäksi noin 1,4 miljardin euron sopeutusta. Soten rahoituksen kasvua hillittäisiin myös indeksimuutoksella, jonka vaikutukseksi arvioidaan 830 miljoonaa euroa vuonna 2031.
Indeksijäädytyksillä KD tavoittelee yhteensä noin 1,5 miljardin euron säästöjä. Puolustusmenojen ja materiaalihankintojen indeksijäädytys toisi puolueen laskelman mukaan 670 miljoonaa euroa ja TKI-rahoituksen kasvun leikkaaminen 600 miljoonaa euroa. Ylen ja kansallisten taidelaitosten kokonaisuudesta säästettäisiin 232 miljoonaa euroa.
Sosiaaliturvassa KD lyhentäisi alle 58-vuotiaiden ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston 400 päivästä 300 päivään. Toimeentulotukeen tuotaisiin alle 30-vuotiaita lapsettomia koskeva ikäporrastus. Samalla puolue haluaa jatkaa sosiaaliturvauudistusta kohti niin sanottua kannustavaa perusturvaa.
Verotoimista suurin olisi ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksen tekemättä jättäminen vuonna 2028, minkä KD arvioi kasvattavan verotuloja 815 miljoonalla eurolla. Haittaveroista tavoitellaan 446 miljoonaa euroa ja arvonlisäverouudistuksesta 223 miljoonaa euroa.
Arvonlisäverotuksessa KD laskisi ruoan, lääkkeiden, vaippojen ja eräiden muiden välttämättömyyshyödykkeiden verokannan 12 prosenttiin. Samalla esimerkiksi kirjojen, kulttuuripalvelujen, majoituksen ja henkilökuljetusten arvonlisävero nousisi 17 prosenttiin ja yleinen arvonlisäverokanta 26 prosenttiin. Puolue ei esitä yhteisöveron tai perintöveron korottamista.
KD nostaa seuraavan vaalikauden keskeisiksi rakenneuudistuksiksi myös muun muassa sote-rahoitusmallin uudistamisen, porrastetun perheverotuksen ja liikenteen verouudistuksen.
Puolue ei halua kohdistaa leikkauksia lapsiperheiden perustoimeentuloon, maatalouteen, poliisiin tai oikeuslaitokseen.