Olemme Orpon hallituksessa joutuneet tekemään nyt yli 9 miljardin euron edestä säästöjä ja veronkorotuksia valtion vuotuiseen budjettiin. Sopeutukset tuovat vaikeuksia monen suomalaisen elämään. Sitä ei voi eikä pidä kiistää. Velkaantumisen kiihtyminen on kuitenkin pakko saada taittumaan, jos haluamme välttää hyvinvointiyhteiskunnan konkurssin. Tekemättä jättäminen ei olisi oikein.
Samalla pitää rakentaa kasvua – ja jos minulta kysytään – kannustaa kasvua pois saastuttamisesta.
Otamme käyttöön määräaikaisen verohyvityksen suurille nollapäästötalouteen vieville teollisille investoinneille (esim. fossiilivapaa teräs, akku- ja vetyteollisuus). Alustavasti verohyvitys olisi 20 prosentin investoinnin summasta kuitenkin enintään 150 miljoonaa euroa hanketta kohden. Verohyvitys myönnettäisiin 31.12.2025 loppuun mennessä investointipäätöksen tehneille uusille hankkeille. Malli lähentelee Ranskan mallia ja hieman etäisemmin USA:n IRA-mallia.
Liberaaliin markkinatalouteen uskova osa minussa päivittelee aikamme menoa. Realisti minussa voittaa ja sanoo, että olisi isompi riski jäädä investointien houkuttelukilpailun ulkopuolelle, kun useimmat kilpailijamaamme jakavat investoijille miljardikaupalla käteistä tai ovat jo ottaneet käyttöön kohdennetut verohelpotukset.
Valtion Teollisuussijoitus-konsernia pääomitetaan 300 miljoonalla eurolla samalla, kun lisäksi Ilmastorahasto yhdistyy Teollisuussijoituksen kanssa. Tarkoituksena on, että 300 miljoonan lisäpanos vivuttaa yksityistä riskirahaa siten, että synnytetään yhteensä kolminkertainen investointimäärä.
Päätimme, että valtio on valmiudessa pääomittamaan sähkön kantaverkon ja uuden vedyn siirtoverkon rakentamista (Fingrid, Gasgrid) siten, että energiaintensiivisen teollisuuden puhtaan siirtymän hankkeet eivät jäisi verkoista kiinni. Sähkön määrän lisäys, sähkön siirto ja sujuva luvitus ovat jo nyt kolme ässäämme raskaan teollisuuden kilpailussa. Vahvuuksiin pitää panostaa.
Investointien lupamenettelyitä vauhdittaaksemme annamme puolentusinaa lakiesitystä tänä ja ensi vuonna. Eduskuntaan annetaan tänä vuonna rakentamislain muutokset, joiden yhteydessä luodaan uusi väline investointien luvittamiseen ns. puhtaan siirtymän sijoittumisluvalla. Sen nojalla kunta voi niin päättäessään yhdistää kaava- ja luvitusvaiheita puhtaan siirtymän investointien mahdollistamiseksi.
Pitemmälle kurottaa tutkimus- ja tuotekehityspanosten miljardiluokan nosto kehyskauden kuluessa. Sen hedelmät hyvinvoinnin rahoittamisessa odottavat ensi vuosikymmenellä.
Liikenteen puhdistumista kiritetään
Suomessa otetaan käyttöön EU-sääntelyn mukainen liikenteen, kiinteistöt ja eräät muut alat kattava erillinen päästökauppa vuonna 2027. Emme hae käyttöön oton lykkäystä vuoteen 2031 direktiivin sallimalla, mutta verojärjestelmäämme mutkistavalla tavalla. Uuden päästökaupan käyttöönotto merkitsee satojen miljoonien eurojen vuosittaista päästöjen hinnoittelua, joka tuloutuu valtiolle päästöoikeuksien huutokauppatuloina. Siitä saattaa muodostua lähivuosien merkittävin hintaohjauksen toimi päästövähennysten kirittämisessä ns. taakanjakosektorilla.
Tässä yhteydessä otetaan käyttöön ammattidiesel-järjestelmä. Sen nojalla myönnettävä rajattu verovähennys diesel-verosta kompensoi osittain päästöhinnoittelun vaikutusta raskaassa liikenteessä ja helpottaa teollisuuden kuljetusten kilpailukykyä.
Sähköautojen osalta työsuhdeautojen tuntuvaa verokannustinta jatketaan myös vuodesta 2026 eteenpäin. Samalla tosin ajoneuvovero nousee täyssähköautoilla (alustava 60 eur/v) ja lataushybrideillä (alustava 90 eur/v). Nämä nousut ovat mielestäni kohtuullisia huomioiden, että polttoaine- ja autoveron kertymät ovat laskemassa miljardiluokassa automurroksen takia tällä vaalikaudella. Työsuhdeauton veroporrastus on ollut kustannustehokas ja keskeinen ”sisäänheitto” uusien sähköautojen saamiseksi Suomen markkinoille. Se siis nyt jatkuu.
Kaikki osallistuvat säästöihin
Yleinen ALV nousee 25,5 prosenttiin. Se sattuu moneen – kuten menoleikkauksetkin. Toisaalta viime vuosina kuluttajahinnat ovat nousseet selvästi enemmän inflaation takia, joka nyt näyttää olevan selätetty. Lisäksi ALV:n nousu vaalikauden puitteissa lähinnä kompensoi sitä, että fossiilisten polttoaineiden veropohja hupenee – mikä on myönteinen haaste, koska johtuu fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisestä. Jostain se aukko on kuitenkin lapioitava, kun valtion alijäämä on ammottava.
Eläkkeiden verotus kiristyy hieman. Palkkaveroissa parhaiten tienaava kymmenys osallistuu siten, että kahden ylimmän tuloveroluokan inflaatiotarkistus tehdään ensi vuodelle vain osittaisena. Kokonaisveroasteen pudotus pysäytetään, mutta kokonaisuutena verojen suhde BKT:hen ei myöskään kasva kehyskaudella.
Pieni- ja keskituloisten palkkaverotus kevenee. Verotuksen painopistettä siirretään kulutus- ja haittaveroihin.
Verojen kiristämisestä ja hyvätuloisimpien veroilla osallistumisesta voi silti olla montaa mieltä. Pyrimmehän kannustamaan myös osaajia työhön ja yrittämiseen. Itse olen kuitenkin koko ajan suositellut, että myös hyvätuloisimpiin on tässä tilanteessa oikein osua säästöjä.
Monille tulonsiirtojen varassa eläville tulee rankkoja leikkauksia ja palveluita joudutaan karsimaan. Hyvinvointivaltion pelastaminen konkurssilta edellyttää rajuimpia päätöksiä lähes 35 vuoteen. Myös meidän täytyy osallistua, jotka olemme taloudellisesti vähiten riippuvaisia valtiosta. Kaikkien tuloryhmien osallistuminen säästöihin on minusta myös vakuutus markkinatalouden hyväksyttävyydelle ja kansakunnan yhtenäisyydelle.
EDIT: Tekstiä muutettu 16.4. kello 17.42. Aiemmin jutussa todettiin, että eduskuntaan annetaan jo tänä keväänä rakennuslain muutokset. Rakentamislain muutokset annetaan eduskuntaan tänä vuonna.
