Ruoanlaiton perustaidot ovat monelta suomalaiselta hukassa, mikä voi vaikeuttaa uusien ravitsemussuositusten noudattamista, sanoo keittiömestari Birgitta Alanko Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.
Hänen mukaansa erityisesti nuoremman sukupolven keskuudessa perinteisten ruokien tuntemus on heikentynyt.
– Kiireinen elämäntyyli ja valmisruokien yleistyminen ovat syrjäyttäneet aikaa vievemmät ruokalajit. Sosiaalinen media puolestaan suuntaa kiinnostusta trendiruokiin, jotka eivät aina tue paikallisia ja kausiluonteisia vaihtoehtoja, Alanko kirjoittaa.
– Nykyiset ravitsemussuositukset korostavat kasvisten, juuresten ja hedelmien merkitystä ruokavaliossa. Esimerkiksi 800 gramman päivittäinen määrä on nostettu ruokapyramidin perustaksi.
Alanko nostaa esille esimerkiksi maa-artisokan, palsternakan ja nauriin juureksina, jotka ovat olleet osa suomalaista ruokakulttuuria vuosisatojen ajan.
Perustaidoissa on hänen mukaansa puutteita myös alan tulevilla ammattilaisilla.
– Olen keittiömestarina huomannut harjoittelijoiden kanssa, että kokonaisten kasvisten ja juuresten tunnistaminen tai niiden oikeaoppinen käsittely ei ole enää itsestäänselvyys.
Uusien ravitsemussuositusten noudattaminen edellyttää Alangon mukaan perustaitojen palauttamista keittiöihin.
– Paluu perusasioihin ei tarkoita takapakkia, vaan kestävämpää ja terveellisempää tulevaisuutta. Kun opimme tuntemaan maa-artisokan, palsternakan ja muiden perinteisten raaka-aineiden mahdollisuudet, rakennamme samalla siltaa sukupolvien välille ja vahvistamme yhteyttä ruokakulttuuriimme.
