Kemianteollisuuden tuotantomäärät ovat kääntyneet pieneen kasvuun ensimmäistä kertaa kesän 2022 jälkeen. Kysyntä on kuitenkin edelleen huomattavasti keskiarvoa matalampaa ja suhdannearviot yhä negatiivisia. Selkeää käännettä parempaan saadaan vielä odottaa, selviää toimialakatsauksessa.
– Käänne parempaan on vielä vaimeaa ja samalla kemianteollisuuden yritysten tilanne on edelleen vaikea. Peruskysyntä pysyy heikkona, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.
Kemianteollisuuden jäsenkyselyyn vastanneista yrityksistä puolet kertoo tilanteensa olevan huono tai erittäin huono. Yli kolmasosa (36 %) kertoo, että yrityksessä on käynnissä tai odotettavissa lomautuksia. Määrä on poikkeuksellisen korkea. Myös hieman tavanomaista useampi yritys eli 15 prosenttia vastaajista kertoo irtisanomisista.
Jäsenkyselyyn vastanneet yritykset kertovat, että kulut kasvavat, mutta kysyntä on yhä matalaa. Kysely tehtiin 4.–6. syyskuuta ja siihen vastasi 69 toimitusjohtajaa.
Palkkakehitys Suomessa mainettaan parempaa
Suomalaisten palkansaajien ansiot ovat kehittyneet 2000-luvulla vähintäänkin yleiseurooppalaisen tason mukaisesti, taustoittaa Kemianteollisuus ry:n syyskuun toimialakatsaus. Vuosina 2000–2023 ansiotaso nousi Suomessa euromaita nopeammin ja samaa tahtia EU-maiden kanssa.
Reaaliansiot kasvoivat Suomessa (23 %) selkeästi nopeammin kuin euroalueella (12 %) tai EU:ssa (10 %). Reaaliansiokehitystä selittää se, että inflaatio oli Suomessa tuntuvasti hitaampaa kuin euroalueella tai EU:ssa vuosina 2000–2023.
Eniten reaaliansiot kasvoivat 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Viime vuosina reaaliansiot ovat laskeneet korkean inflaation takia sekä EU-maissa että Suomessa.
– Heikko ostovoimakehitys on yhteydessä talouskehitykseen. BKT tehtyä tuntia kohden on laskenut Suomessa melkein samaa tahtia reaaliansioiden kanssa, sanoo Kemianteollisuus ry:n ekonomisti Sampo Pehkonen.
– Taustalla ei ole myöskään yritysten voittojen kasvu. Yritysten voittoaste on ollut 2020-luvulla keskimäärin matalampi kuin esimerkiksi 2010-luvun loppupuolella, Pehkonen jatkaa.
Kevään poliittiset lakot muistetaan yhä yrityksissä
Myös kevään poliittiset lakot ovat aiheuttaneet mittavat, satojen miljoonien eurojen taloudelliset vahingot ja vaikuttaneet selvästi yritysten toimintaan. Kemianteollisuuden yritykset kertovat jäsenkyselyssä lakkojen muun muassa kolhineen Suomen mainetta. Luottamus on osa Suomen kilpailukykyä, eikä lakkoilua ole katsottu kansainvälisillä markkinoilla hyvällä.
Työehtosopimusneuvottelut kemianteollisuudessa alkavat lokakuussa. Kemianteollisuus neuvottelee yhteensä 15 toimialakohtaista ja kolme talokohtaista työehtosopimusta, suurin osa näistä Teollisuusliiton kanssa.
– Vientiteollisuuden suhdannenäkymät ovat yhä heikot. Kevään poliittisia lakkoja ja niistä aiheutuneita vahinkoja yrityksille ja työpaikoille ei voi lakaista maton alle, vaan ne heijastuvat yritysten koko vuoden tulokseen, sanoo Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä.
– On ensiarvoisen tärkeää, että työehtosopimusneuvottelut käytäisiin rakentavasti ja ilman turhaa pullistelua. Vientiteollisuuden pääseminen kasvu-uralle on avainasia Suomen talouden ja työllisyyden kannalta, hän jatkaa.
Neuvottelut Teollisuusliiton kanssa alkavat perjantaina 11.10. ja Ammattiliitto Pron kanssa maanantaina 14.10.
Kemian perusteollisuuden työehtosopimus, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimus, öljy-, maakaasu- ja petrokemian työehtosopimus sekä kemianalan toimihenkilösopimus päättyvät joulukuun lopussa. Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus päättyy 31.1.2025.
