Marraskuun aikana on keskusteltu siitä, pitäisikö Suomen irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Siihen liityttiin vuonna 2012. Oikeustieteilijöiden mukaan irtautuminen olisi yksinkertaista, sillä se astuisi voimaan puolen vuoden päästä Suomen yksipuolisesta ilmoituksesta.
Puolustusvoimien entinen komentaja, kokoomuksen kansanedustaja Jarmo Lindberg huomauttaa Suomen tuhonneen noin miljoona miinaa Ottawan sopimusta käsitelleen lain voimaanastumisen jälkeen. Sopimus velvoitti hävittämään jalkaväkimiinat vuoteen 2016 mennessä.
– Syynä maailmanlaajuiseen jalkaväkimiinakieltoon olivat huolimattomasti käytetyt ja merkitsemättömille alueille asetetut miinat erityisesti vähiten kehittyneissä maissa ja alueilla. Räjähtämättömät miinat vaikeuttivat paikallisten yhteisöjen elämää vielä pitkään konfliktin jälkeen, Jarmo Lindberg kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Suomi oli vuonna 2011 ainoa EU-maa, joka oli sopimuksen ulkopuolella. Tätä perusteltiin sillä, että jalkaväkimiinat olivat keskeisen tärkeitä alueellisessa puolustusratkaisussa.
– Suomessa ei ole ollut miinoitettuja alueita eikä jalkaväkimiinoja ollut valmistettu vuoden 1981 jälkeen. Suomi ei ollut toiminnallaan aiheuttanut vastuuttomasta miinojen käytöstä aiheutuneita humanitaarisia ongelmia, Lindberg huomauttaa.
Ennen Ottawan sopimukseen liittymistä Puolustusvoimilla oli sen kieltämiä miinoja noin miljoona kappaletta, joista 802 000 oli sakaramiinoja ja 228 000 putkimiinoja.
Päätöksen jälkeen sakaramiinat hävitettiin vuonna 2012–2013 tuhoamalla sytyttimet ja kierrättämällä laukaisimet sekä keräämällä räjähdysaine talteen. Putkimiinat hävitettiin räjäyttämällä ne massaräjäytysleirillä Lapissa. Viimeiset miinat tuhottiin elokuussa 2015.
Jalkaväki ei tullutkaan pitkin raivattua uraa
Puolustusvoimille kohdennettiin suorituskyvyn korvaamiseksi 200 miljoonaa euroa vuosina 2009–2016. Tämän lisäksi puolustusbudjetin sisältä ohjattiin sata miljoonaa euroa raskaiden raketinheitinten hankintoihin. Niiden ampumatarvikkeiden joukossa oli myös kuorma-ammuksia. Viime vuosina on hankittu lisää viuhkapanoksia ja raivaamisenestopanoksia.
– Tällöin Puolustusvoimat totesi, että jalkaväkimiinoja ei nähty kriittisenä ja välttämättömänä suorituskykynä muun muassa siksi, että Venäjän pääraivaamismenetelmänä oli mekaaninen raivaaminen panssarivaunuihin asennetuin jyrin, auroin tai räjähtävin raivaimin, Jarmo Lindberg toteaa.
Venäjän oletettiin käyttävän mekanisoituja taisteluosastoja, joiden kärjessä taistelupanssarivaunut raivaavat tietä. Perässä olisivat tulleet raivauslaitteilla varustetut panssarivaunut ja niiden jälkeen panssaroidut ajoneuvot, joissa kuljetettiin jalkaväkeä suojassa miinoilta.
Vasta tämän jälkeen jalkaväki olisi levittäytynyt vaunuista taisteluun tappioista piittaamatta.
– Puolustusvaliokunta yhtyi 2022 lausunnossaan asiantuntijoiden näkemykseen siitä, ettei mikään nykyään käytössä oleva järjestelmä voi kokonaan korvata jalkaväkimiinoilla aikaan saatavaa suorituskykyä, erityisesti miinakauhua, evp-kenraali sanoo.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) pyysi viime kesänä Puolustusvoimia arvioimaan jalkaväkimiinojen tarpeellisuutta osana Ukrainan sodasta saatavia oppeja. Selvityksen odotetaan valmistuvan alkutalvesta. Puolustusvoimien komentajan, kenraali Janne Jaakkolan mukaan venäläisen jalkaväen massamainen käyttö on luonut uuden asetelman siihen, miten Suomessa pitäisi valmistautua sotilaalliseen voimankäyttöön.
– Eli jalkaväki ei tullutkaan panssaroitujen ajoneuvojen suojassa pitkin raivattua uraa. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi viikonloppuna, että Puolustusvoimien komentajan avaus on merkittävä, ja että se pitää ottaa vakavasti. Hänen mukaansa asia tullaan keskustelemaan hallituksessa, presidentin kanssa ja myös parlamentaarisesti, Jarmo Lindberg toteaa.
Hänen mukaansa Suomen kannalta on tärkeää, että tappioista piittaamattomalle Venäjälle tehdään pidäkkeet selväksi.
– Puolustuspoliittisella selonteolla on (aina) merkitystä. Nyt ilma- ja merivoimien suurhankintojen jälkeen on tärkeää kohdistaa uudistukset maavoimiin. Venäjä on tyhjentänyt Suomen itärajan takaiset maavoimien varuskunnat Ukrainaan. Siellä joukot ovat kärsineet tappioita, Jarmo Lindberg toteaa.
– Joskus sota Ukrainassa päättyy. Silloin Venäjällä saattaa olla mahdollisuus palauttaa jäljellä olevia maavoimien joukkoja itärajamme takana oleviin varuskuntiin. Siihen mennessä Suomen ja maavoimien puolustus on oltava kunnossa. Tämän vuoksi nämä miinatkin pitää nyt tarkastella, kansanedustaja jatkaa.
Toimistooni pääesikunnan F-talon kolmannen kerroksen nurkkahuoneeseen tuli henkilö elokuussa 2015. Hän kertoi, että kaikki jalkaväkimiinat oli tuhottu. Noin miljoona miinaa tuhottiin Suomessa Ottawan sopimukseen liittymisen lain 22.12.2011 allekirjoittamisen jälkeen.
Miinaketju
— Jarmo Lindberg (@CharlesLindberg) November 26, 2024
..että esimerkiksi venäläisten käyttämä jalkaväen massamainen käyttö on luonut vähän uuden asetelman siihen, millä tavalla meidän pitää valmistautua sotilaalliseen voimankäyttöön.
Eli jalkaväki ei tullutkaan panssaroitujen ajoneuvojen suojassa pitkin raivattua uraa.
— Jarmo Lindberg (@CharlesLindberg) November 26, 2024
