Puolustusvoimain komentajan, kenraali Timo Kivisen mukaan Euroopassa eletään epävakaata aikaa. Maanosan on hänen mukaansa varauduttava nopeisiin turvallisuustilanteen muutoksiin.
Kivinen puhui 246. maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä.
– Eurooppaa reunustaa väkivallan ja epävakauden kehä, hän viittasi Venäjään hyökkäyssotaan Ukrainassa, Lähi-idän konfliktiin ja Pohjois-Afrikan epävakauksiin.
Kenraali kävi puheessaan läpi globaalia turvallisuustilannetta.
– Sota Ukrainassa jatkuu, eikä merkkejä sen päättymisestä ole näköpiirissä. Ukrainan sota on osoittanut, että lännen ja Venäjän turvallisuuskäsitykset ovat sovittamattomassa ristiriidassa. Näyttää siltä, että edessämme on pitkä jännitteiden ajanjakso Venäjän ja lännen välillä, hän sanoi.
Kivinen jatkoi, että Israelin ja Hamasin väliseen sotaan on kaiken tapahtuneen jälkeen vaikea tai jopa mahdotonta löytää molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua.
– Tilanteen kehityskulku voi aiheuttaa arvaamattomia seurauksia Lähi-Idän ulkopuolelle.
Samaan aikaan USA:n ja Kiinan välit ovat kiristyneet.
– Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailuasetelma näkyy muun muassa sotilaallisten jännitteiden lisääntymisenä Aasian ja Tyynenmeren alueilla.
Näille alueille myös USA:n kiinnostus siirtyy yhä enemmän.
– Se jää nähtäväksi, miten tämä mahdollisesti näkyy pidemmällä aikavälillä USA:n sotilaallisessa länsäolossa Euroopassa, Kivinen totesi.
Kenraali kuvaili tilannetta historian murroskohdaksi.
– Olemme siirtymässä yhä enemmän moninapaisempaan maailmaan, jossa suurvaltojen ympärille muodostuu tiiviimpiä ja löyhempiä littoumia. Moninapaisuutta lisää entisestään se, että myös alueellisesti vahvat valtiot pyrkivät vahvistamaan valtaansa. Ei-valtiolliset toimijat kykenevät myös vaikuttamaan turvallisuustilanteen kehitykseen edistyksellisillä sotilaallisilla suorituskyvyillään, Kivinen sanoi.
– Tässä tilanteessa ja näkymässä on selvää, että Euroopan on tehtävä itse yhä enemmän turvallisuutensa eteen, hän jatkoi.
Kenraali muistutti, että pääosa Naton sotilaallisista suorituskyvyistä tulee Euroopan ulkopuolelta.
– Kriittistä on aikataulu, eikä aikaa ole hukattavaksi. Nyt tehtävät päätökset ratkaisevat, mikä Euroopan rooli on 2030-luvun maailmassa.
Kivinen avasi puheessaan, mitä tämä tarkoittaa sotilaallisesti.
– Vaikka Euroopan unionin puolustusyhteistyö tulee syvenemään, Naton rooli ei ole muuttumassa. Se vastaa kollektiivisesta puolustuksesta. Euroopan unionin sotilaallinen yhteistyö keskittyy puolestaan oman alueen ulkopuolella tapahtuvaan kriisinhallintaan sekä sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseen, Kivinen sanoi.
– Kolmas kokonaisuus on Euroopan puolustusteollisuuden kapasiteettiin ja kyvykkyyteen panostaminen. EU-maiden puolustuspanostukset tuottavat siis sotilaallisia suorituskykyjä ensisijaisesti kansalliseen käyttöön ja vahventavat Euroopan puolustusta myös Naton näkökulmasta, hän jatkoi.
– On myös ilmeistä, että Naton keskittyessä aluepuolustukseen ja Yhdysvaltojen keskittyessä yhä enemmän Aasian suuntaan, EU:n vastuu lähialueensa kriisinhallinnasta tulee kasvamaan.
