Lähestyvällä talvella on vaikutusta Ukrainan rintaman taistelutoimiin, mutta se ei pysäytä sotatoimia, kuten monet ovat arvelleet, toteaa Australian asevoimien kenraalimajuri (evp.) Mick Ryan.
Viime aikoina tulevaa Ukrainan talvea on verrattu Suomen ja Neuvostoliiton väliseen talvisotaan, joka käytiin 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 .
– Talvisotaa käytetään historiallisena esimerkkinä Daavid vastaan Goljat -asetelmasta sekä puolustajan fiksusta maaston ja sään käytöstä, Mick Ryan tviittaa.
Mutta se tarjoaa myös toisen tärkeän opetuksen Ukrainan sodan tarkkailijoille:
– Sotia voidaan käydä, ja taisteluita voidaan voittaa äärimmäisissä sääolosuhteissa, myös talven syvyyksissä, Ryan toteaa.
Sekä Venäjän että Ukrainan strategiat perustuvat vihamielisyyksien jatkumiseen talven yli. Osapuolilla on kuitenkin erilaiset lähestymistavat.
Ryanin mukaan Venäjän tavoitteena on pitkittää sotaa talven yli pitkälle ensi vuoden puolelle. Keskeinen tekijä tässä on äskettäin mobilisoitujen joukkojen siirtäminen Ukrainaan etulinjan vakauttamiseksi.
– Mutta tärkein osa Venäjän talvistrategiaa on sen strateginen energiasota. (Presidentti Vladimir) Putinin energiasota, joka on vaikuttanut jo 30 prosenttiin Ukrainan sähköntuotantokapasiteetista, rajoittaa lämmitystä, lisää rikkoutuneiden vesiputkien määrää ja monia muita vaikeuksia väestölle, Ryan sanoo.
– Tämä Putinin ”lämmön kieltäminen” sodan kylmimpien kuukausien aikana on tietoinen strategia, jolla terrorisoidaan väestöä ja painostetaan Ukrainan hallitusta joko tulitaukoon tai johonkin muuhun sovitteluun hyökkääjän kanssa.
Ryan kuitenkin pitää tätä Putinin kannalta epätodennäköisenä tuloksena ottaen huomioon ukrainalaisten sitkeyden ja erittäin korkean tuen Venäjän armeijan karkottamiseksi Ukrainasta.
”Ukrainalasiet haluavat hyödyntää aloitetta”
Ukrainalaiset ovat taistelleet kovasti kahdeksan kuukauden ajan saadakseen aloitteen venäläisiltä tässä sodassa.
– He haluavat edelleen hyödyntää aloitetta ja käyttää talvea hyväkseen jatkaakseen alueidensa takaisinvaltaamista, Mick Ryan toteaa.
Hänen mukaansa talvi tuo kuitenkin mukanaan haasteita. Kylmä ilma uuvuttaa sotilailta nopeammin kuin lämmin sää. Talvivaatteet, lämmin ruoka ja suojautuminen sääolosuhteilta ovat avainasemassa joukkojen toimintakyvyn säilyttämisessä.
Myös ajoneuvojen liikkuminen on ongelmallista.
– Etenkin pyörällisillä ajoneuvoilla on vaikeuksia kylmissä ja soisissa olosuhteissa, ja tämä vaikuttaa molempien osapuolten logistiseen tukeen. Tela-ajoneuvoilla on kuitenkin parempi liikkuvuus tällaisissa olosuhteissa, Ryan sanoo.
Lisäksi kaluston ja joukkojen naamioiminen on talvella vaikeaa.
– Lehdet katoavat kasvistosta, ja yleensä vihreällä maalatut sotilasajoneuvot erottuvat selvästi valkoista lunta vasten. Ihmisten ja laitteiden tuottama lämpö erottuu paremmin kylmässä ympäristössä.
Ryanin mukaan kylmällä säällä on myös monia muita taktisia vaikutuksia sotilasoperaatioihin.
– Mutta kuten historialliset esimerkit (Ardennien taistelu, talvisota, Chosinin tekojärven taistelu ja Siachenin konflikti) osoittavat, talvi ei pysäytä sotatoimia.
– Ukrainalaiset, jotka ovat olleet fiksuja strategeja ja taktikoita koko tämän sodan ajan, voivat ottaa vastaan suomalaisten neuvoja talvisodasta.
Ryanin mukaan suomalaiset huomasivat aikanaan, että sopeutuminen ankaraan maastoon ja säähän ei riitä, vaan on kehitettävä uusia operatiivisia toimintatapoja, jotka mahdollistavat maantieteen hyödyntämisen huonosti sopeutunutta vihollisia vastaa.
– Saatamme nähdä Ukrainalta lisää soputumista talven hyödyntämiseksi. Siitä huolimatta Ukraina ja Venäjä jatkavat sotatavoitteidensa toteuttamista koko talven ajan, joskin hitaampaan tahtiin.
The winter months approach in #Ukraine. It will have an impact on the war, but it won’t shut down the war as some have theorised. A thread on the likely impact of winter on the war in #Ukraine. 1/25
pic.twitter.com/BrhdDQrqNL
— Mick Ryan, AM (@WarintheFuture) October 25, 2022
