Tekoäly tulee vääjäämättä mukaan ase- ja johtamisjärjestelmiin, kirjoittaa Valeri Shirjaev. Hän on entinen KGB:n upseeri ja nykyinen Novaja Gazetan, Venäjän tunnetuimman liberaalilehden, varapäätoimittaja.
– Kenraalit pelkäävät paljon enemmän jäämistä jälkeen potentiaalisesta vihollisesta kuin tekoälyn mukaan ottamisen vaarallisia seurauksia. Tämän pelon takia parlamentit eivät ole koskaan säännelleet sotilaallista tutkimusta ja tuotekehitystä, hän väittää.
Esimerkiksi hän ottaa ydinaseet, joita sekä demokraattiset että kommunistiset maat päättivät rajoittaa vasta siinä vaiheessa, kun niiden käyttämisen kauheat seuraukset tulivat ilmeisiksi. Sama koskee hänen mukaansa neuroverkkoja. Niiden käyttö ei ole vielä saavuttanut sitä pistettä, jossa niitä alettaisiin rajoittaa, vaikka se olisi jo pitänyt tehdä.
Ukrainassa tekoälyjen välinen mittelö jatkuu jo neljättä vuotta. Niitä käytetään droonien välittämän tiedusteludatan tulkinnassa, jossa havaitusta kalustosta pitää erottaa vihollisen kalusto omasta, tunnistaa vihollisen asejärjestelmät ja priorisoida niiden tuhoamisjärjestys. Konenäkö, jossa drooni ei enää tarvitse satelliittia navigointiin – koska se löytää reittinsä vertaamalla kameransa kuvaa sen muistiin tallennettuihin karttakuviin – ei ole vielä massakäytössä, mutta ei enää kaukana siitä.
Yhdysvalloilla – joka jo analysoi tekoälyn avulla Venäjän operaatiotaitoa Ukrainassa – on etumatkaa tietotekniikassa muihin maihin nähden. Mutta Venäjälläkin on Shirjaevin mukaan etulyöntiasemaa tekoälyn kouluttamiseksi, koska sillä on maailman toiseksi suurin tiedustelutietokanta. Tunnistusta, ohjausta ja kohdetiedustelua tekoälyä hyödyntäen testataan jo Ukrainan vastaisella rintamalla, mutta virallinen tieto tästä on lähes olematonta.
Kolmantena valtiona on tutkimuksen ja tuotekehityksen ansiosta Israel, jonka puolustusvoimat käyttävät tekoälyohjelmaa tuhottavien maalien tunnistamiseksi Gazan kaistalla. Se mahdollistaa Hamasin toimijoiden tunnistamisen automaatiolla käyttäen hyväksi puhelinnumeroita ja valvontajärjestelmiä, joihin kuuluu kiinteitä kameroita ja drooneja.
Tämä on Shirjaevin mukaan vasta alkua. Kymmenen vuoden sisään tekoäly korvaa monia asevoimien työntekijöitä, koska ihminen ei pysty kilpailemaan sen kanssa päätöksenteon nopeudessa, hän summaa.
– Armeija, joka nojautuu vain eläviin ihmisiin, tuhoutuu. Ja markkinoiden suurimmat monopolit kehittävät tekoälyä ansaiten miljardeja dollareita asevoimien tilauksista. Tai kymmeniä miljardeja juaneja. Tai biljoonia ruplia, Shirjaev ennustaa.
