Inflaatio on ollut euroalueella nopeaa jo pidemmän aikaa. Tänä vuonna inflaatio on hidastunut, sillä energian hinnat ovat laskeneet viime vuodesta ja Euroopan keskuspankki on kiristänyt selvästi rahapolitiikkaansa.
Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on nostanut ohjauskorkojaan yhteensä 4,5 prosenttiyksiköllä heinäkuun 2022 jälkeen. Keskeisin ohjauskorko, eli pankeille maksettava talletuskorko, on neljä prosenttia.
Kun inflaatio kiihtyy, kasvavat usein myös kuluttajien, yritysten ja markkinoiden odotukset tulevasta inflaatiosta. Euroalueella odotukset ovat kuitenkin pysyneet lähellä EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoitetta.
– Inflaatio-odotuksilla on tärkeä merkitys hintakehitykselle ja rahapolitiikalle, koska ne vaikuttavat sekä yritysten hinnoitteluun että palkansaajien palkkavaatimuksiin, sanoo Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki tiedotteessa.
Rahapolitiikkaa on kiristetty ohjauskorkoja nostamalla ja antamalla arvopapereiden APP-ohjelmassa erääntyä ennustettavasti. Koronnostot välittyvät lainojen hintoihin, hidastavat lainakannan kasvua voimakkaasti ja vähentävät kokonaiskysyntää.
Euroalueen taloutta painaa myös maailmantalouden aiempaa heikompi kehitys. Euroalueen talouden kasvu onkin hidasta juuri nyt, mutta euroalue näyttäisi ennusteiden perusteella välttävän suoranaisen taantuman.
Euroalueen inflaatio hidastuu edelleen, mutta sen odotetaan pysyvän liian nopeana liian kauan. EKP:n ennusteen mukaan euroalueen inflaatio tulee vuonna 2025 ylittämään 2 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteen yhtäjaksoisesti yli neljän vuoden ajan.
– EKP:n neuvoston arvion mukaan ohjauskorot on nyt nostettu tasolle, jolla ne riittävän pitkään pidettyinä edistävät tuntuvasti inflaation palaamista tavoitteen mukaiseksi, Tuomas Välimäki painottaa.
– Kun huomioidaan inflaatiokehitykseen kohdistuvat riskit, tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että koronnostot olisivat ohitse. Koska inflaatio pysyy tavoitetta nopeampana näin pitkään, tavoitteen saavuttamisen lykkääntymistä entisestään ei voida hyväksyä. Korkopäätökset tulevat perustumaan taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta saataviin tietoihin. Arvioimme inflaationäkymiä myös seuraamalla pohjainflaation kehitystä laajemmin ja sitä, miten rahapoliittiset päätökset välittyvät talouteen, Välimäki jatkaa.
EKP:n rahapolitiikkaa tehdään koko euroalueelle, ja EKP:n tavoitteen mukainen euroalueen hintavakaus on myös Suomen etu. Euroalueen hintavakaus takaa Suomelle tasapainoisen talouskehityksen, sillä euroalue on Suomen sisämarkkina ja merkittävä kauppakumppani. Rahapolitiikan vaikutukset välittyvät eri tavalla ja nopeudella euroalueen sisällä riippuen mm. lainojen korkosidonnaisuuksista eri maissa.
Suomessa asuntolainat ovat pitkälti vaihtuvakorkoisia. Tällöin korkojen nousu välittyy nopeasti uusien lainojen lisäksi koko lainakantaan ja siten kaikkien asuntovelallisten käytettävissä oleviin tuloihin. Eri euromaiden väliset erot uusien asunto- ja yrityslainojen keskikoroissa ovat tällä hetkellä pienempiä kuin korkoerot lainakannoissa.
