Keskusta esittää 7-8 miljardin euron ohjelmaa – ”Reilun kasvun tietä” – vaihtoehtona hallituksen kolmen miljardin euron kehysriihipäätöksille.
Keskustan vaihtoehto sisältää kolmen miljardin euron vero- ja säästötoimenpiteiden lisäksi miljardiluokan kasvupaketin, toimenpiteet, joilla jarrutetaan julkisten menojen kasvua sekä talouden pitkän aikavälin kestävyyttä parantavan eläkeuudistuksen.
Keskusta sanoo tavoitteenaan olevan vähintään kaksinkertaistaa talouden kasvu ennustettuun verrattuna.
Kasvun vauhdittamiseksi puolue toteuttaisi esimerkiksi verohyvityksen ulottaen sen myös pienten ja keskisuurten yritysten investoinneille, verottaisi yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän kuin ulos jaettavia, nostaisi arvonlisäverotuksen alarajaa 30 000 euroon, pitäisi kotitalousvähennyksen ennallaan sekä nopeuttaisi tuntuvasti investointien luvituksia.
Keskusta esittää myös kymmenen vuoden kokeilua, jossa itäisestä Suomesta tehdään erityistalousalue. Koko maan tasapuoliseksi kehittämiseksi keskusta ottaisi käyttöön seutukuntakohtaiset kasvusopimukset korvaamaan vain isoimpien kaupunkien kanssa tehtävät MAL-sopimukset.
Eläkejärjestelmää puolue uudistaisi niin, että se lisäisi pitkällä aikavälillä julkisen talouden kestävyyttä 2-3 miljardia euroa. Keskusta luopuisi muun muassa työttömyysajan eläkekarttumasta ja poistaisi tutkintojen eläkekarttuman.
– Esitykset toteuttamalla varsinaiseen eläkeikään ei tarvitsi puuttua. Keskusta myös tavoittelisi korkeampia sijoitustuottoja ja tehostaisi eläkkeiden maksatusta.
Talouden tervehdyttämiseksi myös säästämään joudutaan. Lisäksi joitakin veroja joudutaan korottamaan.
Keskusta tekisi suoria säästöjä 1,5 miljardilla eurolla esimerkiksi valtionhallinnosta, kehitysyhteistyöstä ja asumistuesta sekä korottaisi suurituloisimpien varhaiskasvatusmaksuja.
Puolue ei vaihtoehdossaan leikkaisi lapsiperheiltä, sosiaali- ja terveyspalveluista eikä koulutuksesta. Keskusta höllentäisi hyvinvointialueita koskevaa sääntelyä hallitusta rohkeammin ja pidentäisi alijäämän kattamisaikaa, jotta alueiden talous pystytään vakauttamaan eikä lähipalveluja ajeta hallitsemattomasti alas.
– Nostaisimme yleisen arvonlisäverokannan 25 prosenttiin eli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin hallitus. Näin tavallisten ihmisten arjen kustannukset ja yrittäjien palvelujen hinnat eivät nousisi kohtuuttomasti. Pitäisimme muun muassa lääkkeiden, liikennepalvelujen, matkailun ja kulttuuripalvelujen arvonlisäveron edelleen kymmenessä prosentissa, vaihtoehdossa sanotaan.
Keskusta myös kiristäisi suurituloisimpien verotusta palauttamalla solidaarisuusveron alarajan entiselleen. Valtiolle tavoitellaan lisää tuloja myös harmaan talouden tehokkaalla torjumisella.
Keskustan varapuheenjohtaja Hilkka Kempin mukaan vaihtoehdossa lisäeuroja saataisiin makeisveron laajentamisesta herkkuveroksi sekä kaivos- ja tupakkaveroa korotettaisiin.
Varapuheenjohtaja kohdistaisi menoleikkaukset tasaisemmin moniin menoeriin.
– Haittojen verottaminen on reilua ja harmaan talouden kitkeminen on kaikkien suomalaisten etu. Hallituksen valinnoista on myös karsittu pois kaikki aikaan sopimattomat ratkaisut, kuten Turun puolen miljardin starttirahan imevä tunnin juna. Se olisi helppo kuopata välittömästi, Kemppi vaatii.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelän mukaan keskustan laskelmissa on usean miljardin aukko.
– Ei eläkkeiden mahdollisia reformeja voi laskea nopealla aikavälillä plussana valtiontalouteen. Osaamattomuutta, tietämättömyyttä vaiko tahallista harhaanjohtamista, hän kysyy X-viestipalvelussa.
Mäkelä katsoo, että hyvin suuri osa koko keskustan säästöjen paketista koostuu 460 miljoonan säästöstä Turun junasta.
– Olisiko keskusta hyvä, ja osoittaisi budjetin momentin, josta tämä raha on leikattavissa? Ja miksi nyt puhutaan 460 miljoonasta, kun aiemmin riekuttu miljardeista?
Keskusta esitti ”vaihtoehtonsa” hallituksen toimille. Valitettavasti laskelmissa on usean miljardin aukko. Ei eläkkeiden mahdollisia reformeja voi laskea nopealla aikavälillä plussana valtiontalouteen. Osaamattomuutta, tietämättömyyttä vaiko tahallista harhaanjohtamista?
— Jani Mäkelä (@JaniMakelaFi) May 7, 2024
Hyvin suuri osa koko keskustan säästöjen paketista koostuu 460 miljoonan säästöstä Turun junasta. Olisiko keskusta hyvä, ja osoittaisi budjetin momentin, josta tämä raha on leikattavissa? Ja miksi nyt puhutaan 460 miljoonasta, kun aiemmin riekuttu miljardeista?
— Jani Mäkelä (@JaniMakelaFi) May 7, 2024
