Keskustan kansanedustajan Anne Kalmarin mukaan hallituksen kehityspolitiikkaan kohdistamat leikkaukset ovat poikkeuksellisen suuria.

– Tätä menoa Suomi joutuu purkamaan kansainvälisiä sitoumuksiaan, kehityspolitiikan tuloksellisuus kärsii. Suomi eriytyy pohjoismaisesta viiteryhmästä. Harjoitetulla politiikalla on vaikutuksensa Suomen maakuvaan ja ulkopoliittisiin tavoitteisiimme, kuten pyrkimykselle YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi, Kalmari sanoi pitämässään keskustan ryhmäpuheenvuorossa tiistaina.

Hän myöntää, että Suomen taloudellinen tilanne on vakava. Kalmarin mukaan sitä ei kuitenkaan auta ideologinen ”toisen värisiltä ihmisiltä” avun poistaminen.

– Suomen nykyhallitus laittaa Afrikan kehitysyhteistyöhanoja kiinni eikä näe Afrikan valtioita potentiaalisena kauppakumppanina. Jos muut Euroopan maat toimisivat samoin, maailmanpoliittiset seuraukset olisivat vakavia. Venäjä ja Kiina ovat entistä aktiivisempia tässä nopeaa talouskasvua tekevässä maanosassa. Vastavuoroisesti Afrikan valtiot ovat jo nyt yhä useammin neutraaleja koskien Venäjän ja Kiinan tekemiä kansainvälisen oikeuden loukkauksia. Keskustan mielestä kehityspolitiikka tulee nähdä osana uusia markkinoita sekä osana turvallisuuspolitiikkaa.

Kalmari katsoi, että aktiivisella kauppa- ja kehityspolitiikalla Suomi vahvistaa myös omaa talouttaan.

– Näin vaikutamme maapallon hyväksi omilla voimavaroillamme.

Siksi hänen mielestään olisi perusteltua laatia erillinen kauppa- ja kehitysyhteistyöselonteko.

– Se täydentää maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa tänä epävakaana aikana. Käpertyvä Suomi on köyhempi Suomi. Kansainvälisesti avoimempi Suomi on menestyvämpi Suomi.

Kalmarin mukaan Suomi voi käyttää omaa osaamistaan globaalien kehityshaasteiden ratkaisemisessa.

– Keskusta painottaa kehitysyhteistyössä erityisesti ruokaturvaosaamistamme. Kestävällä ja kannattavalla ruoantuotannolla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. Suomalaisyritysten korkea osaaminen bio- ja kiertotalouden kysymyksissä rakentaa kestävämpää maailmaa ja menestyvää liiketoimintaa.

Kehittyvissä taloussuhteissa on hänen mukaansa kyse myös arvoista.

– Tasa-arvon, demokratian ja oikeusvaltion periaatteista on pidettävä kiinni kaikessa toiminnassa yksittäisiä päätöksiä myöten.

– Arvoisat kollegat, pyydän vielä suuntaamaan ajatuksenne konfliktialueille. Ukrainaan, Gazaan, Israeliin, Haitiin, Burgina Fasoon, Nigeriaan tai miettimään nuorta äitiä vaikkapa Suomessa, Kalmari jatkoi.