Valtiovarainministeriö on arvioinut, että julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää yhteensä kuuden miljardin euron sopeutustoimia.
– Jos tehdään pienempiä sopeutustoimia kuin me olemme esittäneet, niin hyvin nopeasti päädytään tilanteeseen, jossa julkinen velka jatkaa kasvuaan, eikä sitä saada alle 60 prosentin millään näköpiirissä olevalla aikahorisontilla, valtiovarainministeriön kansantalousosaston johtaja Markus Sovala sanoo.
EU:n perussopimuksen mukaan julkisen velan yläraja on 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Pienemmillä sopeutustoimilla myös muut EU:n talouskurirajat paukkuvat, minkä seurauksena Suomi olisi jatkuvasti EU:n tarkkailuluokalla.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan valtiontalouteen on tehtävä neljän miljardin euron sopeutus ja kuntatalouteen kahden miljardin euron sopeutus vaalikauden loppuun mennessä, jotta julkinen velka saadaan taittumaan. Valtiovarainministeriön mukaan sopeutustoimien on painotuttava menoihin, koska kokonaisverotusta ei voida kiristää.
Keskustan Juha Sipilä sanoi HSTV:n haastattelussa eilen tiistaina, että julkisen talouden sopeutustarve on juuri se, mitä valtiovarainministeriö ilmoittaa, mutta keskustan ohjelma lähtee kuuden vuoden sopeutusajanjaksosta, jolloin valtion ja kuntien tulot ja menot olisivat Sipilän mukaan tasapainossa vuonna 2021 eli sitä seuraavan vaalikauden puolivälissä.
– Meidän ohjelma lähtee siitä, että leikkauksia tai säästöjä tarvitaan nettona kahden miljardin edestä ja ensi vaalikauden lopussa ollaan vielä kaksi miljardia valtiontaloudessa alijäämäisiä, Sipilä sanoi HSTV:n haastattelussa.
Keskustan ohjelman mukaan kuntatalouden alijäämä olisi ensi vaalikauden lopussa noin miljardin, joten säästöjä pitäisi tehdä ensi vaalikaudella miljardin edestä.
Keskustan ohjelma perustuu nopeampaan kasvuun
– Meidän kasvu-urassa se ei aivan toteudu. Täytyy olettaa nopeampaa kasvua, että hänen laskelmansa menisivät umpeen, Sovala toteaa.
Sovala kertoo, että valtiovarainministeriön peruslaskelman mukaan valtiontalouden alijäämä on vaalikauden lopussa vuonna 2019 suurempi kuin kaksi miljardia euroa, jos sopeutustoimia tehdään ensi vaalikaudella vain kahden miljardin edestä.
– Finanssipoliittinen linjaus, missä valtiontalouteen tehtäisiin kahden miljardin sopeuttamistoimet ja kunnissa yhden miljardin tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen, ei tuota ihan kahden miljardin alijäämätavoitetta. Se jää vähän vajaaksi, Sovala sanoo.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen talous kasvaa lähivuosina keskimäärin noin prosentin vuodessa. Keskustan ohjelma perustuu oletukselle, että Suomen talous kasvaa ensi vaalikaudella keskimäärin 1,4 prosenttia vuodessa. Oletuksen mukaan tänä ja ensi vuonna kasvu jää alle yhden prosentin, mistä se voidaan saada nousemaan kahden prosentin kasvu-uralle vuonna 2019.
Valtiovarainministeriö julkistaa tuoreimman kasvuennusteensa huomenna torstaina.
Kuten Sipilä, myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on sanonut hyväksyvänsä valtiovarainministeriön virkamiesten esittämän yhteensä kuuden miljardin euron julkisten menojen leikkauksen, mutta aikaa siihen on hänen mielestä käytettävä 6–7 vuotta.
Kokoomuksen puheenjohtajan Alexander Stubbin mielestä valtiontaloudesta on leikattava neljä miljardia ja kuntataloudesta kaksi miljardia, kuten valtiovarainministeriö arvioi. Päätökset on tehtävä heti vaalikauden alussa, mutta toteutus voidaan ajoittaa siten, etteivät leikkaukset tukahduta kasvua.
SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mielestä heti vaalikauden alussa on päätettävä kolmen miljardin euron sopeutustoimista, mutta ne voidaan jaksottaa pidemmälle aikavälille. Lisäksi vaalikauden puolivälissä vuonna 2017 päätettäisiin tarvittaessa miljardin euron lisäsopeutuksesta. SDP:n mukaan sopeutustoimista kaksi kolmasosaa olisi leikkauksia ja yksi kolmasosa veronkorotuksia.
– Virkamiehenä toivoisi, että tässä vaalien alla olevassa keskusteluvaiheessa puolueet enemmän koettaisivat löytää yhteisiä käsityksiä finanssipolitiikasta kuin erottavia tekijöitä. Linjauksien väliset erot eivät ole niin valtavia, Sovala toteaa.
