Maailman kaksi mahtavinta suurvaltaa, Yhdysvallat ja Kiina eivät ole koskaan käyneet avointa sotaa toisiaan vastaan. Sen sijaan vakoilun ja tiedustelun maailmassa maat käyvät ankaraa taistelua kriittisen tiedon saamiseksi toisistaan. Tässä ”varjosodassa” kaikki keinot ovat käytössä. Asiasta kertoo The New York Times.
Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI:n johtaja Christopher A. Wrayn mukaan vakoilukonflikti Kiinan kanssa on vielä laajempi kuin se, joka käytiin amerikkalaisten ja neuvostoliittolaisten välillä kylmän sodan aikana. Kiinan suuri väestö ja talous mahdollistavat sen rakentaa tiedustelutoimintoja, jotka ovat suurempia kuin USA:n
– Tosiasia on, että verrattuna Kiinan kansantasavaltaan, meitä on huomattavasti vähemmän kentällä, mutta meidän on puolustettava amerikkalaisia täällä kotona, Wray kertoo NYT:lle.
– Näen tämän sukupolvemme haasteena.
Kiina katsoo tilanteen olevan päinvastainen.
– Yhdysvallat on tiedustelumaa numero yksi ja sillä on maailman suurin vakoiluverkosto, maan ulkoministeriön tiedottaja Wang Wenbin toteaa.
Viimeisin julkisuuteen näkyvä oire suurvaltojen välisestä ”varjosodasta” nähtiin tämän vuoden helmikuussa, kun kiinalainen vakoilupallo havaittiin Yhdyvaltojen ilmatilassa. Pallo oli mitä ilmeisimmin tarkoitettu tiedustelemaan amerikkalaisia sotilastukikohtia Guamissa ja Havaijilla. Se kuitenkin ajautui pois kurssiltaan.
NYT:n mukaan amerikkalaiset tiedusteluviranomiaset tietävät, että Kiinan korkea-arvoiset upseerit olivat pimittäneet tiedon kurssilta poikkeamisesta presidentti Xi Jinpingiltä. Hän ei sinänsä vastustanut pallojen käyttöä, mutta olennainen tieto suunnitelmasta poikkeamisesta ei tavoittanut Xitä. Tästä presidentin tiedetään olleen raivoissaan.
Se, että kiinalainen pallo ajautui Yhdysvaltojen ylle ja, että amerikkalainen tiedustelu on saanut tietoa Kiinan valtiojohdon sisäisestä tiedonvaihdosta kertoo kuinka pitkälle mennyttä maiden välinen vakoilutoiminta on.
Washingtonille vakoilutoimet ovat keskeinen osa presidentti Joe Bidenin strategiaa Kiinan sotilaallisen ja teknologisen nousun rajoittamiseksi. Hallinto uskoo Kiinan muodostavan suurimman pitkäaikaisen haasteen USA:n asemalle.
Pekingille vakoiluviranomaisten rohkea toiminta on saanut alkunsa Xistä. Hän on kannustanut ulkomaantiedustelua toimimaan aktiivisemmin ja yhä aggressiivisemmin.
USA:n keskustiedustelupalvelu CIA keskittyy urkkimaan erityisesti Xi Jinpingiä ja hänen aikomuksiaan Taiwanin suhteen. FBI:n vastavakoiluryhmät ympäri Yhdysvaltoja ovat tiivistäneet toimintaansa vakoojarekytointien torppaamiseksi kotimaassa.
Molemmat maat kilpailevat kehittääkseen tekoälyteknologiaansa, jota ne pitävät ratkaisevana sotilaallisen ja taloudellisen etumatkan ylläpitämisessä ja antavat vakoiluviranomaisille uusia kykyjä.
Amerikkalaiset viranomaiset sanovat, että Kiinan ponnistelut ulottuvat kaikille kansallisen turvallisuuden, diplomatian ja edistyneen kaupallisen teknologian osa-alueille Yhdysvalloissa ja kumppanimaiden kanssa.
Kiina on yhdysvaltalaisille hankala vastus juuri siksi, että he kykenevät hyvin erilaisiin toimintoihin vakoilun ja tiedustelun saralla. Heillä on halua ja kykyä käyttää mitä tahansa keinoja.
– Se, mikä tekee Kiinan tiedusteluapparaatista niin haitallisen, on se, miten se käyttää samanaikaisesti kaikkia käytettävissään olevia keinoja meitä vastaan yhdistämällä kyberhyökkäykset, ihmistiedustelun, yrityskaupat ja investoinnit saavuttaakseen strategiset tavoitteensa, FBI:n Wray kertaa.
