Entistä kehittyneemmät miehittämättömät laitteet operoivat pian niin merellä, maalla kuin ilmassa. Pian drooneja ohjaa jo tekoäly, kertoo The Wall Street Journal.
Yhdysvalloilla on jo vuosikymmenten ajan ollut arsenaalissaan suuria, miehittämättömiä lennokkeja. Niillä se on voinut toteuttaa niin tiedustelutehtäviä kuin iskeä kohteisiin ilman, että sotilaat ovat joutuneet vaaraan.
Kiina on kehittänyt itselleen vastaavat suorituskyvyt, eikä Yhdysvalloilla ole enää täyttä herruutta raskaissa lennokeissa.
Pienissä drooneissa Kiina on johtoasemassa. Kolme neljäsosaa pienistä kaupallisista drooneista valmistetaan Kiinassa. Kiinalaislennokkien merkitys on noussut suureksi Ukrainan puolustustaisteluissa.
Tekoälyn kehittymisen myötä Kiina ja Yhdysvallat ovat kumpikin aloittaneet lennokkiparvien suunnittelun. Kiinalla saattaa olla parvien kehittämisessä etulyöntiasema, sillä maan pienten droonien kehitystyö on pitkällä.
Lennokkiparven kaltaista voi toteuttaa myös ilman tekoälyä, mikäli useita lennokkeja ohjataan kohti samaa maalia yhtä aikaa. Parven toiminta on kuitenkin kaikista tehokkainta silloin, kun sen osaset voivat kommunikoida ja jakaa tietoa tehokkaasti keskenään.
Myös tekoälyn integroiminen yhä syvemmälle lennokin järjestelmiin on edessä. Osa maista on lainsäädännöllä kieltänyt täysin autonomisesti toimivien sotilaslennokkien kehittämisen. Yhdysvallat ja Kiina ovat kumpikin jättäytyneet tappavia autonomisia aseita koskevien sopimusten ulkopuolelle.
Droonien tai lennokkien määrän ohella myös erilaisten sensoreiden kyvykkyydet ovat avainasemassa. Paremmilla kameroilla ja tutkilla varustetut lennokit voivat kerätä enemmän tietoa, mikä tukee muita sodankäynnin osa-alueita.
Tekoäly voi toimia myös ihmisen kumppanina taistelussa. Yhdysvallat on jo useiden vuosien ajan kehittänyt järjestelmää, jossa tekoälyn ohjaama lennokki toimii ihmisen ohjaaman hävittäjälentokoneen tukena. Tarkoituksena on yhdistää ihmisen ja tekoälyn parhaita puolia ilmataistelussa.
