Kauppasota Kiinan ja Yhdysvaltain välillä on saanut Kiinan syyttämään Yhdysvaltoja laajemminkin taloudellisista ongelmistaan, kertoo The Wall Street Journal.
Yhdysvaltain asettamat tullit ovat saaneet Kiinan poliittisen johdon tukeutumaan strategiaan, jossa isänmaallisuutta ja Kiinan vahvaa asemaa ilman Yhdysvaltoja on korostettu, Spegele kirjoittaa. Strategiassa on heikkoutensa, analysoi Singaporen yliopiston politiikantutkija Ja Ian Chong:
– Jos poliittinen johto vaatii tukea toimilleen vaikeina aikoina eikä tilanne silti parane, voi kansa alkaa syyttämään kommunistista puoluetta tilanteesta, hän toteaa.
Kiinan johto kertoo nyt narratiivia, jossa he ovat jo vuosikymmenen ajan valmistautuneet tällaiseen hetkeen.
Peking on puhunut tilanteesta nostamalla esille Korean sodan, jossa Yhdysvallat tuki Etelä-Koreaa ja Kiinan joukot asettuivat Pohjois-Korean tueksi. Tässä nostetaan esille niin talous kuin ideologia erimielisyyksien pohjana.
WSJ:n jutussa muistutetaan, että asettumalla Yhdysvaltoja vastaan Kiina ottaa aitoja riskejä.
Vastatessaan Donald Trumpin tulleihin Kiina asetti jopa kovemmat vastatullit, luoden painetta taloudelle, joka jo valmiiksi kärsii pysähtyneistä kiinteistömarkkinoista, lisääntyvästä julkisesta velasta ja kuluttajien heikosta uskosta talouteensa.
Toisena riskinä nähdään Kiinan johtaja Xi Jinpingin neuvotteluaseman mahdollisesti heikkenevän Trumpin kanssa.
– Amerikka-vastainen asenne voi luoda Kiinan viranomaisille jyrkempiä kantoja, jotta nämä eivät kansalaisten silmissä vaikuttaisi heikoilta tai siltä, että ovat taipumassa painostuksen alla, jutussa todetaan.
Kolmantena riskinä Kiinan nationalistisessa strategiassa on Kiinan kommunistisen kansanpuolueen oma poliittinen asema.
– Tehdessään taloudellisesta taistelusta ideologisen Kiinan johto pistää oman poliittisen legitimiteettinsä peliin. Epäonnistuessa kyse ei olisi vain taloudesta, vaan poliittisen strategian epäonnistumisesta, jutussa todetaan.
WSJ:n mukaan Kiinan johto kuitenkin uskoo voivansa selättää kansalaisten kritiikin. Trumpin hallinnon edessä ei haluta näyttää heikkoutta. Kiinalaisessa mediassa on esitelty lukuja, joiden mukaan Yhdysvaltain osuus Kiinan viennistä putosi jo ennen kauppasotaa. Vuonna 2018 se oli 19 prosenttia ja viime vuonna ennen kauppasodan alkamista enää 15 prosenttia.
Kiinan luoma Yhdysvaltain vastainen narratiivi kohdistuu erityisesti presidentti Trumpiin ja hänen hallintoonsa.
– Trumpin nähdään olevan menettäneen kosketuspintansa Yhdysvaltain kansaan ja sen yrityksiin, jotka Kiinan narratiivin mukaan eivät tue hänen asettamiaan tulleja, jutussa sanotaan.