Kremlille ”ystävällinen” maa Kiina ei enää tarvitse yhtä paljon öljyä kuin ennen, eikä Venäjän öljyllä ole käytännössä muita ostajia Intiaa lukuun ottamatta. Elokuussa Venäjän öljyn vienti putosi vuoden 2021 tasolle.
Venäjän öljyn vienti putosi elokuussa jo toista kuukautta peräkkäin. Pudotusta heinäkuun seitsemästä miljoonasta barrelista tuli 290 000 barrelia (4,1 prosenttia). Vienti on ollut Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan yhtä matala viimeksi maaliskuussa 2021. Lähes koko pudotus (270 000 barrelia), jota IEA kutsuu epätavallisen suureksi, koski raakaöljyä.
Kiinan tullin mukaan se otti heinäkuussa vastaan Venäjältä meritse ja putkia pitkin yhteensä 1,76 miljoonaa barrelia öljyä, joka on 14,1 prosenttia vähemmän kuin kesäkuussa ja 7,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Kiinan öljyn kulutus laski neljättä kuukautta peräkkäin, ja IEA:n mukaan tästä odotettua jyrkemmästä laskusta on tullut pysyvä suuntaus. Laskun kerrotaan heijastavan perustavanlaatuisia muutoksia Kiinan taloudessa ja olevan myös päätekijä heikkoon öljyn kysyntään ja hinnan romahdukseen maailmalla.
Kiinan öljynkulutuksen IEA arvioi nousevan kuluvana vuonna vain 1,1 prosenttia (180 000 barrelia päivässä), minkä vuoksi globaali kysyntä kasvaa vain 900 000 barrelia päivässä, kun se vielä viime vuonna kasvoi 2,1 miljoonaa barrelia päivässä. Brent-raakaöljyn futuurit putosivat elokuun alun 82 dollarista barrelilta alle 70 dollariin 11. syyskuuta mennessä.
Kiinan öljyn kysyntä laski kaikilla sitä käyttävillä talouden sektoreilla, mikä heijastaa sen talouden jyrkkää hidastumista sekä radikaalia muutosta energiankäytössä. Yli puolet Kiinassa heinä-elokuussa myydyistä autoista oli sähkökäyttöisiä, ja merkittävä osuus uusista kuorma-autoista kulkee luonnonkaasulla. IEA:n laskelmien mukaan pelkästään nämä muutokset vähentävät öljyn kysyntää 400 000 barrelilla päivässä kuluvana vuonna.
Öljyn hinnan arvioidaan putoavan ensi vuonna 60 dollariin barrelilta, mikä voi olla sellainen isku Venäjän budjettiin, jota länsimaat eivät pystyneet tänä vuonna pakotteilla saavuttamaan. Venäjän öljylle asetettu 60 dollarin kattohinta ei ole käytännössä toiminut, koska Kremlin varjolaivasto on vienyt sitä koko ajan korkeampaan hintaan. Jos Brent-laadun hinta laskee 60–70 dollarin tasolle, venäläisten laatujen hinta pudonnee vielä alemmaksi, mikä luo riskin Venäjän budjetin lisäksi myös maan vientiteollisuudelle.
