Kaupan liiton selvityksen mukaan tänä jouluna asiointi kiinalaisten verkkokauppojen ja markkinapaikkojen sivuilla on lähes kolminkertaistunut kahden vuoden takaiseen verrattuna.
Marraskuussa verkkovierailuja kertyi runsaat 4,8 miljoonaa, joista 56 prosenttia päätyi Temun sivuille, 37 prosenttia Aliexpressin ja kolmanneksi suosituimman eli Sheinin sivuille ohjautui runsaat neljä prosenttia kävijöistä.
Verkkokauppasivujen selailu ei toki aina päädy ostamiseen. Selvityksen perusteella 18–79-vuotiaista naisista 30 prosenttia ja miehistä 32 prosenttia on tehnyt ostoksia kiinalaisista verkkokaupoista tai markkinapaikoilta viimeisen vuoden aikana.
Ahkerimmin niiltä ostavat 35–49-vuotiaat miehet, lapsiperheelliset ja suomalaiset, jotka kokevat taloudellisen tilanteensa heikoimmaksi. Pääkaupunkiseudulla kiinalaisista verkkokaupoista tai markkinapaikoilta ostetaan muuta maata harvemmin, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomessa se on yleisintä.
Tullin uudet tilastot joulukuulta kertovat EU:n ulkopuolisen verkkokaupan lähetysmäärien räjähdysmäisestä kasvusta. Tammi-lokakuussa enintään 150 euron arvoisissa tavaraerissä kasvua oli 1228 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Tavaraerien määrä nousi vuodessa 1,7 miljoonasta 22,7 miljoonaan. Näistä Kiinasta saapui peräti 97,7 prosenttia
Kiina-pakettien määrä haastaa tuottajavastuumallin
Kaupan liiton mukaan tuottajavastuuta valvova viranomainen Suomessa on Kiina-pakettien vyöryssä mahdottoman tehtävän edessä, koska sillä ei ole resursseja vahtia, noudattavatko Kiinasta operoivat yritykset lainsäädäntöä ja osallistuvatko ne tuottajavastuuvelvoitteen maksujen hoitamiseen.
EU:ssa tuottajavastuun ideana on edistää kiertotaloutta niin, että jokainen markkinoille tuotteita saattava yritys, kuten kauppa, vastaa myymiensä tuotteiden jätehuollon ja kierrätyksen kustannuksista niiden elinkaaren lopussa. Tuottajavastuun ansiosta kuluttajat voivat kierrättää tuottajavastuun alaiset tuotteensa, kuten paristot ja akut, sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä pakkaukset, maksutta.
Kaupan liitto muistuttaa, että käytännössä kaikkien ja myös EU:n ulkopuolelta tilattujen tuotteiden jätehuollon ja kierrätyksen kustannukset jäävät pääsääntöisesti Suomessa toimivien yritysten harteille, mikä heikentää entisestään niiden kilpailuasetelmaa. Nämä yritykset kuitenkin liiton mukaan työllistävät Suomessa ja maksavat veronsa Suomeen, minkä avulla rahoitetaan yhteiskunnan palveluita.
– Epäreilun kilpailutilanteen korjaamisessa tarvitaan ripeitä toimia EU-tasolla, toteaa Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto tiedotteessa.
– Hallituksen on vaadittava komissiota varmistamaan, että EU:n ulkopuolelta toimivat yritykset noudattavat samaa sääntelyä ja velvoitteita, jotka EU:ssa toimiville yrityksille on asetettu. Jos alustan kautta tuotteitaan myyvä yritys ei ole hoitanut tuottajavastuuvelvoitteitaan, tulisi velvoite siirtää alustoille.
