Kiinan kunnianhimoinen vyö ja tie -hanke on edennyt koronapandemiasta ja Kiinan talouskasvun hiipumisesta huolimatta. Myös uudeksi silkkitieksi nimetty hanke tarkoittaa Kiinan johdolla toteutettavaa infrastruktuuriverkoston rakentamista Kiinan ja sen tärkeimpien kauppakumppaneiden välille.
Käytännössä hanke on kuitenkin johtanut tilanteeseen, jossa monet kiinalaisella rahoituksella valtavia projekteja toteuttaneet maat ovat joutuneet Kiinan velkaloukkuun. Kun maat eivät ole kyenneet maksamaan lainoja takaisin Kiinalle, Kiina on vaatinut satamia tai muita infrastruktuurikohteita omistukseensa.
Kasvattamalla omistuksiaan ja rahoittamalla hankkeita Afrikassa Kiina pyrkii myös lisäämään poliittista vaikutusvaltaansa maanosassa, joka kaipaa kipeästi uusia rahoittajia. Kiina, toisin kuin Euroopan unioni ja Yhdysvallat, on täysin valmis neuvottelemaan kaikkien maiden kanssa.
Sihanoukvillen kaupungin sataman siirtyminen Kiinan käsiin Kambodžassa on yksi esimerkki Kiinan toimintatavoista, kertoo Nikkei Asia
Infrastruktuuriprojektista alkanut kiinalaisen rahan virtaaminen kaupunkiin on johtanut tilanteeseen, jossa kaupungin satama on osittain muuttunut kiinalaiseksi laivastotukikohdaksi. Kiinalaisella rahalla toteutettu tukikohta palvelee virallisesti pääasiassa Kambodžan merivoimia, mutta myös Kiinan merivoimille on annettu lupa käyttää osia tukikohdasta sen valmistuttua.
– Kiinasta ja Kambodžasta on tullut raudanlujat veljekset, säästeliäitä sanoissaan, mutta avokätisiä toiminnassaan, kohdellen toisiaan pelkällä vilpittömyydellä ja seisoen toistensa tukena haastavina aikoina, Kiinan Kambodžan-suurlähettiläs Wang Wentian lausui tukikohdan rakennusprojektin avajaistilaisuudessa kesäkuussa The Guardianin mukaan.
Kiina on toiminut Kamobzan talouden vauhdittajana jo vuodesta 2010 saakka, jolloin maat solmivat Saksan yleisradio DW:n mukaan laajan taloussopimuksen. Sen jälkeen erityisesti Sihanoukvillen kaupunki on on ollut kiinalaisen rahan suuri saaja. Kaupunkiin on rakennettu merkittävä määrä kiinalaisella rahalla toteutettuja kasinoita, hotelleja ja ravintoloita mutta myös tehtaita. Myös käytännössä kaikki alueen liiketoiminta on kiinalaisten omistuksessa.
Myös Kambodžan merkittävimmät vesivoimalat, mitkä tuottavat yli puolet maan käyttämästä sähköstä, on rakennettu kiinalaisella rahalla. Kiina on myös rahoittanut ja rakentanut kansainvälisen lentokentän Kambodžaan. Lentokenttää operoi kiinalainen yritys.
Kiina noudattaa kaikissa projekteissa samaa kaavaa: rahoitus, työntekijät ja raaka-aineet tuodaan Kiinasta. Kambodžassa tilanne on johtanut merkittävän kiinalaisen vähemmistön muodostumiseen maahan.
Nikkei Asian mukaan kiinan kielen käyttö on yleistynyt Sihanoukvillessä pisteeseen, jossa katukyltit ovat pääasiassa kirjoitettu kiinaksi.
– Kiina on niellyt itseensä tämän alueen, samoin kuin läheisen laivastotukikohdan, paikallinen kauppias kertoo.
Kesällä alkaneessa laivastotukikohdan rakentamisprojektissa käytetään vain kiinalaista työvoimaa ja paikallisia toimittajia ei päästetä rakennustyömaan alueen lähelle, mikä vaikeuttaa projektin etenemisen ja todellisen tarkoituksen seurantaa.
Kambodžan perustuslaki kieltää ulkomaalaiset sotilastukikohdat sen maa-aleilla.
CSIS-ajatuspajan arvioimien satelliittikuvien perusteella näyttää siltä, että alueella on käynnissä suurten laitureiden ja tukikohdan valmistelutyöt.
Kiinan tukikohtien verkoston laajentuminen uuden silkkitien varjolla on herättänyt huolta Yhdysvalloissa, joka pyrkii rajaamaan Kiinan vaikutusvallan kasvua maiden välisten jännitteiden kiristyessä.
The Guardianin haastatteleman Taiwanilaisen puolustusasiantuntijan Ci Le Yinin mukaan Kiina tavoittelee tukikohtien verkostoa, johon sukellusveneet ja lentotukialukset voisivat tulevaisuudessa tukeutua.
– Kambodža voi olla heidän ensimmäinen pysäkkinsä matkalla pois Etelä-Kiinan mereltä, sitten voisi tulla Bangladesh, sitten Sri Lanka. Sitten he saapuvat Persianlahdelle ja Pohjois-Afrikkaan ja saavat yhteyden Djiboutiin, hän sanoo.
Djiboutissa sijaitsee Kiinan merkittävin ulkomailla sijaitseva tukikohta.
Sihanoukvillen kaupungissa paikalliset toivovat kuitenkin suhteiden säilyvän rauhallisina, vaikka kiinalaisten rakennusprojektit ovat herättäneet huolta.
– Toivon, ettemme joudu vedetyksi mukaan kansainväliseen konfliktiin, sanoo paikallinen taksikuski Nikkei Asialle.
