Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin ei usko Kiinan aloittavan lähitulevaisuudessa sotilasoperaatiota Taiwanin valtaamiseksi.

– Se riippuu todella paljon siitä, millaisella aikajänteellä tätä tarkastellaan ja mikä mielletään sotatoimeksi. Jos puhutaan lähitulevaisuudesta ja seuraavasta vuodesta, niin en pidä sitä kovin todennäköisenä, Mattlin sanoo Verkkouutisille.

Jännitteet Taiwanin kysymyksen ympärillä ovat kiristyneet, ja tilanne Taiwaninsalmessa on kiristynyt entisestään. Kiina on lähettänyt säännöllisesti hävittäjiä ja sota-aluksia Taiwanin ilma- ja meripuolustusalueen lähelle jo vuosien ajan. Tilanne sähköstyi sen jälkeen, kun USA:n edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi vieraili Taiwanissa aiemmin tänä vuonna.

Taiwan, eli Kiinan tasavalta, toimii Taiwanin saarella. Konflikti syntyi, koska 1940-luvulla Kiinan sisällissodan hävinneet Kiinan tasavaltaa puolustaneet joukot ja hallinto vetäytyivät saarelle. Kiina pitää Taiwania maakuntanaan ja on huolissaan, että USA olisi vesittämässä yhden Kiinan politikkaansa, jota se on noudattanut vuodesta 1979. USA on tukenut Taiwania pitkään muun muassa aseavulla, mutta ei ole virallisesti tunnustanut sitä itsenäiseksi valtioksi.

Kiina on todennut liittävänsä Taiwanin itseensä ajan myötä, vaikka operaatio vaatisi voimankäyttöä. Venäjän Ukrainassa aloittaman laajamittaisen hyökkäyssodan jälkeen moni taho on ollut sitä mieltä, että Kiina saattaa aloittaa pian oman hyökkäyksenä.

Mikael Mattlin on asiasta eri mieltä.

– Minä olen sanonut toistuvasti, että en näe siitä mitään selkeitä merkkejä, hän toteaa.

– Mutta mitä pidemmästä aikajänteestä puhutaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä jotain tapahtuu. Jos katsotaan eteenpäin vaikka 10–15 vuoden päähän, niin en olisi kauhean yllättynyt, jos jotain tapahtuisi.

Mattlin kuitenkin katsoo, että Kiinan mahdollisessa laaja-alaisessa hyökkäyksessä Taiwaniin olisi monia riskejä Kiinan kannalta.

– Eli Pekingissä ei todennäköisesti mietitä ensisijaisesti sitä.

Haastava operaatio

Mikael Mattlinin mukaan hyökkäys Taiwaniin olisi äärimmäisen monimutkainen ja vaarallinen operaatio. Se olisi paljon vaikeampi operaatio kuin Venäjän laaja-alainen hyökkäys Ukrainassa, joka on osoittautunut huomattavasti luultua hankalammaksi.

– Siihen nähden Taiwanin valtausyritys olisi monella tavalla hyvin paljon haastavampi. Manner-Kiinan ja Taiwanin välissä on myrskyävä meri, ja operaatio vaatisi suurta laivastokapasiteettia sekä ilmatilan haltuunottoa nopeasti. Lisäksi on olemassa mahdollisuus, että ulkovallat, ennen kaikkea Yhdysvallat, puuttuisivat tilanteeseen, hän sanoo.

Mattlin muistuttaa Taiwanin meritorjuntakyvyistä ja muista puolustusvalmisteluista.

– Taiwanin saarelle on vaikea hyökätä maihinnousualuksilla, koska niitä ei voida käyttää monissa paikoissa saaren rannikolla.

– Vaikka Kiinan joukot pääsisivät puolustuslinjojen läpi saarelle asti, he kohtaisivat hyvin vaikean toimintaympäristön. Taiwanin saaren länsipuoli on erittäin tiiviisti rakennettu, ja loput saaresta on melkein kokonaan jyrkkää vuoristoa ja viidakkomaista maastoa. Siellä on hyvin vähän tilaa liikkua, ja kaupunkisodankäynti on painajaismainen skenaario kenelle tahansa.

Hän korostaa, että Kiinan asevoimilla ei ole kokemusta tämänkaltaisten operaatioiden toteuttamisesta tai edes sotakokemusta viime vuosikymmeniltä. Ylipäätään kukaan ei ole 1950-luvun jälkeen yrittänyt laajamittaista maihinnousua vahvaa puolustusta vastaan.

– Jos tällainen operaatio menisi pieleen, niin sen jälkeen kommunistisen puolueen legitimiteetti olisi vaakalaudalla.

Kauppasaarto

Mikael Mattlin katsoo, että Peking voisi turvautua laaja-alaisen hyökkäyksen sijasta muihin keinoihin.

– Nähdäkseni mahdollisempi skenaario on se, että Kiina asettaisi jonkinlaisen kauppasaarron Taiwania vastaan yhdistettynä muihin toimiin, kuten kyberhyökkäyksiin, jos Peking kokisi tarvetta painostaa Taipeita enemmän.

Hänen mukaansa kauppasaarto voitaisiin toteuttaa monella eri tavalla, ja se tulkittaisiin varmasti sotatoimeksi.

– Ehkä ajatuksena on enemmänkin se, että Kiina pyrkii saamaan Taiwanin taipumaan Pekingin tahtoon tuhoamatta koko saarta.

– Mutta tämäkään ei ole juuri nyt näköpiirissä, vaan tarkastelen tässä mahdollista tilannetta kymmenen vuoden päästä, hän toteaa.

Alueellinen konflikti

Ulkopoliittisen instituutin tuoreen julkaisun mukaan laajalla selkkauksella Taiwanissa on nyt aiempaa suurempi riski levitä alueelliseksi konfliktiksi.

Vaikka USA on edelleen muodollisesti sitoutunut yhden Kiinan politiikkaan, maa on monin tavoin vahvistanut suhdettaan Taiwaniin niin taloudellisesti, poliittisesti kuin sotilaallisestikin vuodesta 2017 lähtien. USA:n hallinto myös kannustaa kumppaneitaan tiivistämään keskinäisiä suhteitaan.

Pyrkimys on julkaisun mukaan herättänyt enenevässä määrin huomiota, kun Australian ja Kiinan suhteet ovat huonontuneet. Samaan aikaan Japani kokee uhkana Kiinan kasvavan sotilaallisen roolin aluevesiensä liepeillä sekä aggressiiviset sotilaslentotoimet lähellä kiisteltyjä Senkaku/Diaoyutai-saaria.

– Sotilaalliset suhteet alueella ovat tiivistyneet, ja kahdenvälinen turvallisuusyhteistyö USA:n kumppaneiden ja liittolaisten välillä on lisääntynyt. Konfliktiin varautunut Japani on tiivistänyt kahdenvälistä yhteistyötään etenkin Australian ja Britannian kanssa, julkaisussa todetaan.

Vielä joitakin vuosia sitten näytti epätodennäköiseltä, että muut Yhdysvaltojen turvallisuuskumppanit indopasifisella alueella osallistuisivat Taiwanista mahdollisesti käytävään konfliktiin, sillä suurin osa maista pyrki säilyttämään hyvät suhteet Kiinaan. Nykyisessä turvallisuuskontekstissa Japani ja Australia näkevät Taiwanin kriittisen tärkeänä omalle turvallisuudelleen.

USA:n tuki

Mikael Mattlin kuitenkin huomauttaa, että USA:n tuki Taiwanille ei ole itsestäänselvyys kaikissa mahdollisissa skenaarioissa.

– USA ei ole sitoutunut tähän. Sen sijaan USA on lainsäädäntönsä kautta sitoutunut siihen, että he huolehtivat Taiwanin kyvystä puolustaa itseään aseellisesti. Mahdollisissa sotilaallisissa skenaarioissa USA:lla on aina tiettyä harkintaa mukana sen suhteen, miten he tukevat Taiwania ja kuinka suoraan ja aktiivisesti USA itse osallistuu konfliktiin, hän sanoo.

– Tämä taas varmasti vaikuttaa siihen, tulevatko alueen muut turvallisuuskumppanit mukaan. Ilman USA:ta tuskin muutkaan valtiot osallistuvat sotilaalliseen konfliktiin.

USA:n presidentti Joe Biden on sanonut, että maan joukot puolustaisivat Taiwania, mikäli Kiina hyökkäisi saarelle.

Mattlinin mielestä yksi keskeinen kysymys on se, mitä tämä tarkoittaisi käytännössä. Hän palaa aiemmin pohtimaansa kauppasaarron mahdollisuuteen. Se olisi poliittisesti paljon vaikeampi tilanne USA:lle vastatoimien suhteen.

– Tilanne olisi selkeä, jos Kiina tekisi massiivisen ja provosoimattoman invaasion. Silloin USA:n presidentin olisi vaikea olla tekemättä mitään.

– Mutta jos Kiina tekee jonkinlaisen muun toimen, jossa ei ammuta laukaustakaan ja Taiwanin kahden pääsataman ympärille muodostetaan saartorengas, niin mitä sitten tehdään? Siinä tilanteessa on poliittisesti paljon vaikeampaa päättää vastatoimista, koska USA:n presidentin täytyy saada kongressi mukaansa.