Köyhä länsikiinalainen maakunta kehitti 2010-luvulla halal-elintarvikkeiden vientiin perustuvan teollisuudenhaaran. Vienti veti, kunnes yhtäkkiä kommunistipuolue puuttui peliin, ja kasvava elintarvikesektori katosi. Tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten Kiinan hallinto puuttuu yhä avoimemmin markkinoiden toimintaan poliittisista syistä. Asiasta kertoo Economist.
Noin 7,3 miljoonan asukkaan Ningxia on yksi Kiinan köyhimmistä maakunnista. Kolmannes väestöstä on islaminuskoisia hui-kiinalaisia. Alueella on kuitenkin laiduntamiseen soveltuvien arojen ansiosta suuria maitoteollisuuden ja lihantuotannon yrityksiä.
Ei siis ihme, että Ningxia halusikin 2010-luvun puolivälissä panostaa halal-teollisuuteen. Maakuntahallinto rakensi Wuzhongin kaupunkiin suuren teollisuusalueen halal-tuotteita valmistavia yrityksiä varten, ja kannusti viemään tuotteita Lähi-idän arabimaihin.
Viranomaiset olivat optimistisia. Tavoitteena oli, että vuonna 2020 Ningxia tuottaisi vuosittain neljän miljardin dollarin edestä halal-tuotteita. Sanomalehdet ylistivät hui-kiinalaisia työntekijöitä. Erityisen esimerkilliseksi yritykseksi viranomaiset nostivat Yang Jianin perustaman Yang Haji Halal -yhtiön.
Kaikki kääntyi kuitenkin nopeasti ylösalaisin, kun Kiinan presidentti Xi Jinping puuttui peliin.
Xi ilmoitti, että valtion ja uskonnon välillä on pidettävä selvä ero. Valtion viranomaiset varoittivat ”taipumuksesta halal-tuotantoon”. Ningxia lakkautti kaikki viralliset säännökset halal-tuotannosta, ja ravintoloiden käskettiin poistaa ruokalistoista arabiankieliset nimet. Xi halusi myös, että ulkomaiset uskonnot kuten islam ”kiinalaistettaisiin”. Jopa moskeijoiden kupolit korvattiin kiinalaistyylisillä katoilla.
Kun toimittajat vierailivat Yang Haji Halal -yhtiön tehtaalla vuonna 2024, oli se sulautunut xinjiangilaiseen elintarvikealan yritykseen ja saanut uuden nimen: Ronghua, eli ”kunnia Kiinalle”. Tehtaan seiniä koristivat suuret punaiset kirjaimet, jotka kehottivat työntekijöitä kuuntelemaan puoluetta, olemaan kiitollisia puolueelle ja seuraamaan puoluetta.
Wuzhongin halal-teollisuusalue ei enää keskity halal-elintarvikkeisiin, vaan korkean teknologian tuotteisiin. Virallisilla ruokafestivaaleilla ylistetään länsikiinalaisia ruokia, mutta halalia ei mainita.
Kun Yangia haastateltiin, lyöttäytyi mukaan ryhmä virkamiehiä ja Tongxinin piirikunnan propagandapäällikkö Liu Yan.
Liun valvovan silmän alla Yang selitti, että hänen yrityksensä oli kokenut suuria muutoksia, ja keskittyvän nyt kotimaiseen asiakaskuntaan. Hänen mielestään vientimahdollisuuksiin kohdistuneet odotukset olivat olleet liian suuret.
– Ningxia on hyvin pieni [maakunta]. Voimme käyttää kaiken tuottamamme itse, Liu lisäsi Yangin päälle.
Halal-teollisuuden globaali markkina-arvo oli viime vuonna lähes 2,5 biljoonaa dollaria. Näiden lukujen valossa Yangin äkkikäännös vaikuttaakin erikoiselta.
Syyt ovat pitkälti poliittiset. Jos Xi kokee uskonnon uhaksi, silloin jalkoihin saavat jäädä myös uskonnollisia elintarvikkeita valmistavat yritykset.
Ningxian maakuntahallinto haluaa nyt panostaa kastelujärjestelmien ja kuivuutta kestävien viljalajikkeiden vientiin. Arabimaiden kanssa on poliittisesti turvallisempaa keskittyä teknisiin kysymyksiin kuin yhteiseen uskontoon.
Ningxian tapahtumat osoittavat, että Xi Jinpingin Kiinassa talouskasvu on tärkeää – mutta sisäinen turvallisuus menee silti aina kaiken edelle.
