Kiinteistönvälitysala esittää yhteistyön parantamista ja palveluprosessien nopeuttamista, jotta kuluttajat saavat asuntokaupat hoidettua sujuvammin.
– Asuntokauppojen viivästyminen voi johtua monesta syystä. Usein kyseessä on joidenkin tarpeellisten asiakirjojen puuttuminen tai tiedonkulun katkokset esimerkiksi pankin ja asiakkaan välillä tai kiinteistönvälittäjän ja pankin välillä. Toimiva kommunikaatio on perusedellytys sujuvalle asuntokaupalle, huomioi Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa.
Digitaalinen asuntokauppa on verrattain uusi elementti asuntokaupassa, mutta jo noin 50 prosenttia osakemuotoisista asuntokaupoista tehdään DIAS-kauppoina.
– DIAS-kauppojen tavoiteaika pankin osalta on viisi pankkipäivää. Tällä hetkellä tuo tavoiteaika ylittyy lähes kolmasosassa kaupoista. On myös tapauksia, joissa tuo aika on venynyt viikkojen mittaiseksi. Kiinteistönvälitysalan näkökulmasta olennaista ei ole se, missä vika on, vaan se, miten asiaa voitaisiin kehittää, jotta sekä ostaja että myyjä eivät joutuisi turhaan olemaan epätietoisuudessa, Viljamaa huomauttaa.
– Kiinteistönvälitysala haastaa kaikki pankit suorittamaan DIAS-kaupat alle viidessä pankkipäivässä. Esitämme myös yhteistä keskustelua, jossa etsimme yhdessä keinoja asuntokauppaprosessin kehittämiseen yhteistyössä, hän sanoo.
Asuntorahoituksen sääntelyä on kevennettävä
Viime vuosina sääntely on lisääntynyt voimakkaasti pankkimaailmassa ja kiinteistönvälityksessä, mikä on osaltaan syynä palveluprosessien hidastumisessa. Esimerkiksi rahanpesua estävät velvoitteet ovat tuoneet lisää kustannuksia ja myös viiveitä prosesseihin.
– Viimeisin uudistus on ollut huhtikuussa lanseerattu positiivinen luottotietorekisteri, mikä antaa pankeille aivan uuden ja tärkeän mahdollisuuden nähdä asuntolainan hakijan luotot sekä luottokelpoisuuden. Uusi sääntely on kuitenkin myös tehnyt asuntolainan saamisesta entistä useammalle vaikeampaa ja monelle myös mahdotonta, toteaa Viljamaa.
Vuosi 2023 oli ensimmäinen vuosi, kun omistusasuntolainan korkoja ei enää voinut vähentää, mikä osui suhdanteen näkökulmasta mahdollisimman huonoon ajankohtaan.
– Asuntovelallisen ja omistusasunnon ostoa suunnittelevan asema on vaikeutunut myös sen vuoksi, että korkoja ei enää voi vähentää, mikä heikentää asuntovelallisten ostovoimaa. Yksi seuraus tästä on ollut vuokra-asumisen yleistyminen viime vuosina, Viljamaa jatkaa.
Positiivinen luottotietorekisteri tuo huomattavasti paremmin läpinäkyvyyden pankeille asiakkaan tilanteen arvioimiseksi, joten Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto näkee mahdolliseksi kehittää asuntorahoituksen sääntelyä niin, että entistä useammalle olisi mahdollista ostaa oma koti.
– Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan asuntorahoituksen sääntelyä ei tällä vaalikaudella enää kiristetä, mutta nyt olemme jo siinä vaiheessa, että tarvitsemme harkittuja ja tarpeellisia kevennyksiä asuntolainan myöntämiseen, jotta saamme myös kasvua, Viljamaa toteaa.
– Meidän pitää tarkastella esimerkiksi pankkien kuuden prosentin koron stressitestiä. Noin korkealle tasolle ei ole enää perusteita varsinkaan nyt, kun positiivinen luottotietorekisteri on käytössä, suomalaiset pankit ovat erittäin hyvässä kunnossa ja luottotappiot edelleen mitättömät, hän muistuttaa.
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ehdotukset asuntorahoituksen sääntelyn keventämiseksi
– Pankki joutuu nykyään stressitestaamaan asuntolainahakemuksen kuuden prosentin korolla ja 25 vuoden maksuajalla. Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto esittää stressitestiksi jatkossa viiden prosentin korkoa ja 25 vuoden maksuaikaa.
– Asuntolainojen enimmäistakaisinmaksuajan nosto 35 vuoteen.
– ASP-lainojen säästöosuuden laskeminen kymmenestä prosentista viiteen prosenttiin.