Saksan hallitus on ottanut käyttöön tarkastukset kaikilla yhdeksällä maarajallaan. Maanantaina voimaan astuneet poikkeustoimet ovat voimassa ainakin puolen vuoden ajan.
Maan sisäministeri Nancy Faeserin mukaan tavoitteena on vähentää laitonta maahanmuuttoa sekä torjua islamistisen terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden luomaa uhkaa.
Euronewsin mukaan esimerkiksi Belgian vastaiselle rajalle tuotiin alkuviikosta suuri määrä rajavartiolaitoksen ajoneuvoja. Matkustusasiakirjoja voidaan tarkistaa 30 kilometrin levyisellä vyöhykkeellä Saksan puolella.
– Suunnittelemme toimet niin, että voimme toimia joustavasti ajan ja paikan suhteen. Samaa intensiteettiä ei ole kaikkialla samanaikaisesti, Aachenin alueen poliisijohtaja Richard Köster sanoi.
Satunnaistarkastuksia toteutetaan käytännössä niin, että yksittäisiä autoja ohjataan maantieltä sivuun rajavartiolaitoksen perustamille tarkastuspisteille. Liikenne on tästä huolimatta kulkenut sujuvasti.
Poliisin edustaja muistuttaa WDR-kanavalle, että vastaavia rajatarkastuksia toteutettiin jo aiemmin Ranskan rajalla. Poliisi esti lukuisia laittomia rajanylityksiä ja sai kiinni ihmissalakuljettajia.
Eräs pysäytetty ranskalaismies naurahtaa, kun saksalaismedia kysyy häneltä, tuntuvatko poikkeustoimet kohtuuttomilta. Hänen mukaansa rajatarkastuksissa on järkeä, kunhan ne voidaan toteuttaa ilman suuria viivästyksiä.
Toimien taustalla on Solingenin kaupungissa tapahtunut puukkohyökkäys 23. elokuuta. Kielteisen päätöksen saanut syyrialainen turvapaikanhakija surmasi festivaaleilla kolme ihmistä ja haavoitti kahdeksaa. 26-vuotias mies oli saanut karkotuspäätöksen Bulgariaan, josta hän oli hakenut aiemmin turvapaikkaa. Hän ehti kuitenkin kadota viranomaisilta.
Saksan virallisten tilastojen mukaan laittomia rajanylityksiä oli vuonna 2021 yhteensä 58 000, mutta viime vuonna jo 128 000 kappaletta.
Saksan hätätoimia on arvosteltu muun muassa Itävallassa ja Puolassa. Itävallan sisäministeri Gerhard Karner uhkasi, ettei laittomien maahanmuuttajien palautuksia sallittaisi ilman uusia neuvotteluja ja sopimuksia.
Rajatoimista kerrotaan myös Euroopan komission verkkosivuilla. Schengen-sopimus antaa valtioille mahdollisuuden ottaa käyttöön tilapäisiä rajatarkastuksia, jos niitä kohtaa ”vakava uhka julkisvallalle tai sisäiselle turvallisuudelle”.
Toimien olisi oltava vasta viimeinen keino poikkeuksellisissa olosuhteissa. Rajatarkastusten kesto ja laajuus pitäisi suhteuttaa uhkakuvaan, jotta häiriöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Komissio voi ilmaista mielipiteensä poikkeustoimien tarpeellisuudesta, mutta jäsenvaltion toimenpidettä ei voida estää.
Virallisen ilmoituksen perusteella Saksan nykyiset toimet ovat voimassa 16.9.2024–15.3.2025. Perusteeksi ilmoitetaan ”turvallisuusriskit, jotka liittyvät laittomaan maahanmuuttoon ja salakuljetukseen EU:n ulkorajoilla”. Laittomien rajanylitysten katsotaan vaikeuttavan nykyisten pakolaisten tilannetta, sillä majoitustilat ovat jo nyt lähes kokonaan käytössä. Tämän yhteydessä mainitaan suuri määrä Saksaan hakeutuneita Ukrainan kansalaisia.
Itävallan rajalla poikkeustoimista ilmoitettiin jo toukokuussa. Puolan, Sveitsin ja Tsekin maarajoilla kesäkuussa alkaneet tarkastukset ovat voimassa ainakin joulukuun puoliväliin. Taustalla on ”turvallisuustilanne, jota Lähi-idän terroristijärjestöjen toiminta on kärjistänyt”.
Ranskan rajalla tarkastukset aloitettiin heinäkuussa olympialaisten yhteydessä. Saksan mukaan ne aiheuttivat mahdollisia riskejä Euroopalle ja Schengen-alueelle.
Uusin ilmoitus koskee maaraaja Belgian, Alankomaiden, Luxemburgin ja Tanskan kanssa.
