Kinzhal-ohjusten tuotanto pysähtyi yllättäen Venäjällä

Ukrainan tiedustelun mukaan päätöksen taustalla ovat asejärjestelmän tarkkuusongelmat.
Kinzhal-ohjuksella varustettu MiG-31-hävittäjä. / mil.ru
Kinzhal-ohjuksella varustettu MiG-31-hävittäjä. / mil.ru
Kinzhal-ohjuksella varustettu MiG-31-hävittäjä. / mil.ru
Kinzhal-ohjuksella varustettu MiG-31-hävittäjä. / mil.ru

Venäjä on keskeyttänyt H-47M2 Kinzhal -ohjusten tuotannon, kertoo Ukrainan sotilastiedustelun HUR:n apulaisjohtaja Vadym Skibitskyi RBC:lle. HUR mukaan tuotantotauko alkoi jo huhtikuussa.

Skibitskyin mukaan Venäjä on pystynyt kasvattamaan muiden ballististen ohjusten tuotantoa siirtämällä Kinzhal-ohjuksille tarkoitettua rakettipolttoainetta muihin asejärjestelmiin.

Moskova keskittää tuotantoaan ohjustyyppeihin, joiden se katsoo olevan tehokkaampia ja joihin sillä on riittävästi komponentteja.

Venäjä on Skibitskyin mukaan keskeyttänyt samalla H-32-ohjusten valmistuksen ja käytön. Niihin varatut rahat ja komponentit on siirretty muiden ohjusten tuotantoon. H-32 on neuvostoaikaisen H-22-meritorjuntaohjuksen uudistettu versio.

HUR arvioi, että Kinzhalin ongelmana on ollut sen tarkkuus. Skibitskyin mukaan tehokkaan täsmäohjuksen pitäisi osua noin 5–7 metrin päähän tavoitepisteestä, kun taas Kinzhalin poikkeama on hänen mukaansa vähintään 30 metriä.

Poimintoja videosisällöistämme

– Tuskin muistamme tapausta, jossa tämä ohjus olisi osunut tarkasti kohteeseensa, Skibitskyi sanoo.

Propagandan väitteet kaatuivat

Venäjä on markkinoinut lentokoneesta laukaistavaa Kinzhalia yhtenä kehittyneimmistä aseistaan. Presidentti Vladimir Putin esitteli ohjuksen vuonna 2018 osana Venäjän uusia strategisia asejärjestelmiä.

Ukrainassa Kinzhalin maine vaikeasti torjuttavana aseena on kuitenkin kärsinyt sen jälkeen, kun Patriot-ilmatorjuntajärjestelmillä onnistuttiin ampumaan ohjuksia alas.

Verkkouutiset kertoi toukokuussa Ukrainan Lima-häirintäjärjestelmästä, joka pystyy harhauttamaan Kinzhalien navigointia ja ohjaamaan niitä pois varsinaisista kohteista.

Kinzhal-tuotannon keskeyttäminen ei kuitenkaan tarkoita, että Venäjä olisi luopunut ohjuksesta kokonaan. Skibitskyi puhuu tuotantotauosta osana Venäjän ohjustuotannon uudelleenjärjestelyä.

Samalla Venäjän muiden ohjusten valmistus on hänen mukaansa kasvanut: esimerkiksi Iskander-M-järjestelmän 9M723-ohjuksia valmistettiin heinäkuussa 65 kappaletta, hieman yli 60 ohjuksen tuotantosuunnitelman.

Asiantuntija-arvion mukaan Moskova uskoo voivansa hyödyntää Ukrainan pulaa torjuntaohjuksista.
Eri aselajien yhteistoiminta on Oleksandr Nastenkon mukaan avainasemassa.
Presidentin palatsikompleksia suojannut S-400-ilmatorjuntajärjestelmä sai osuman.
Mainos