Keski-Aasiassa sijaitseva Kirgisia hyväksyi kielilain, jonka mukaan maan virkamiesten tulee osata paikallista kirgiisin kieltä. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov suuttui tästä 19. heinäkuuta ja kutsui vaatimusta ”syrjiväksi” ja ”epädemokraattiseksi askeleeksi”, kertoo RFE/RL:n kirgiisinkielinen toimitus.
Lavrov kertoi Venäjän hallituksen moneen kertaan varoittaneen, ettei Kirgisian valtion työntekijöiltä, kuten opettajilta ja lääkäreiltä saa vaatia paikallisen kielen tuntemusta.
– Me jatkamme työtämme. Me olemme varoittaneet useasti, mutta se on jätetty huomiotta. Huolimatta siitä, että venäjän kieli on edelleen virallinen kieli Kirgisian perustuslaissa. Venäjän kieltä yleisesti ottaen syrjitään Ukrainassa ja Baltian maissa, valitti Lavrov.
Kirgisian väestöstä noin 75 prosenttia on kirgiisejä, jotka puhuvat samannimistä turkinsukuista kieltä. Venäjä on historiallisista syistä maan toinen virallinen kieli, mutta venäjänkielisiä on noin 5 prosenttia.
Kirgisian itsenäistyessä Neuvostoliitosta 1991 joka viides maan asukas oli venäläinen, mutta vuonna 2022 heitä oli enää 4 prosenttia.
Kielilaki itse asiassa vahvisti venäjän kielen perustuslaillisen aseman. Kirgisian presidentti Sadyr Žaparovin allekirjoittaman uuden lain mukaan virallisen kanssakäymisen tulee olla kirgiisinkielistä.
Samoin viralliset tilaisuudet järjestetään virallisella kielellä. Kaikkien julkisella sektorilla työskentelevien tulee käyttää virallista kieltä. Julkisista televisiolähetyksistä 60 prosentin tulee olla kirgiisinkielistä.
– Opetelkaamme kiinan kieltä. Mitä enemmän kieliä osataan, sen parempi, vastasi Žaparov Venäjän kritiikkiin viitaten samalla naapurimaa Kiinaan alueen voimatekijänä Venäjän sijaan.
