Lisäksi jo aiemmin päätetty indeksijäädytys jatkuu, eli eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettaviin lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksiin sekä asumismenojen enimmäismääriin ei tule korotuksia vuonna 2025, kertoo Kela.
Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen, jonka mukaan eläkkeensaajan asumistuen ehtoja tiukennetaan.
Jatkossa tulot pienentävät eläkkeensaajan asumistukea nykyistä enemmän. Tuessa huomioon otettavista asumismenoista vähennetään perusomavastuu sekä lisäomavastuu.
Perusomavastuu on kaikille sama. Jos tuloraja ylittyy, vaikuttaa tukeen myös lisäomavastuu. Lisäomavastuu on 1.1.2025 alkaen 43,5 prosenttia siitä tulojen osasta, joka ylittää tulorajan (nykyisin 41,3 %). Lisäomavastuun tulorajat pysyvät ennallaan.
Jatkossa myös omaisuus vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen nykyistä enemmän, kun omaisuusrajoja alennetaan. Omaisuusrajan ylittävä osuus omaisuudesta vaikuttaa eläkkeensaajan asumistuen määrään.
Uudet omaisuusrajat ovat yksin asuvalle henkilölle 15 000 euroa (nyt 18 306 euroa) ja avio- tai avopuolisoille yhteensä 24 000 euroa (nyt 29 290 euroa).
Omaisuus vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen siten, että osa siitä lasketaan tuloksi, joka pienentää tuen määrää. Myös tätä omaisuudesta laskettavan tulon määräytymisprosenttia korotetaan. 1.1.2025 alkaen tulona otetaan huomioon 15 prosenttia omaisuusrajan ylittävästä osuudesta (nykyisin 8 %).
Eläkkeensaajan asumistuen indeksijäädytys jatkuu. Tuessa huomioon otettaviin lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksiin sekä asumismenojen enimmäismääriin ei tule korotuksia vuonna 2025. Määrät pysyvät samoina kuin vuosina 2023 ja 2024.
Eläkkeensaajan asumistuen muutosten taustat ja vaikutukset
Muutosten taustalla on valtion talouden tasapainottaminen. Lisäomavastuun muutoksella ja omaisuuden vaikutuksen kiristyksillä tukea halutaan kohdentaa pienituloisimmille, vähävaraisimmille ja eniten tukea tarvitseville eläkkeensaajille.
Muutokset vaikuttavat 203 000 tuen saajaan. Keskimäärin tuki pienenee noin 15,60 euroa kuukaudessa. Tuki lakkaa kokonaan noin 7 600 saajalta. Muutokset vaikuttavat keskimäärin enemmän naisiin kuin miehiin.
Kiristykset kohdistuvat erityisesti omaisuutta tai suurempia tuloja saaviin asiakkaisiin. Jos asiakas saa toimeentulotukea, tulojen lasku kompensoidaan. Muutokset säästävät valtion menoja 38,4 miljoonaa euroa, mutta lisäävät toimeentulotuen kuluja 0,4 miljoonaa euroa.
Lisäksi ne vähentävät hyvinvointialueiden saamia palveluasumisen maksuja 12,6 miljoonaa euroa. Julkisen talouden säästöt ovat arviolta 25,4 miljoonaa euroa.
