Yli puolet (51 prosenttia) suomalaisista kokee, että koti kaipaisi pientä remonttia. Asia ilmenee Stark Suomen teettämän kyselytutkimuksen tuloksista.
Joka neljäs (25 prosenttia) kokee, ettei asunnon remonttitarpeita ole. Viidesosa (20 prosenttia) kokee remonttitarpeen kohtalaiseksi. Vastaajista neljä prosenttia kokee remonttitarpeen joko suureksi tai äärimmäiseksi.
Koettuun remontointitarpeeseen vaikuttaa suuresti se, omistaako vastaaja kotieläimiä vai ei. ”Ei lainkaan remontoinnin tarpeessa” -vaihtoehto on tuplasti vastatumpi lemmikittömien (31 prosenttia) kuin lemmikin omistajien (16 prosenttia) keskuudessa.
Suuri remontoinnin tarve on useammin kissa- kuin koiratalouksissa.
– On hauska löydös, että lemmikin omistaminen korreloi näin vahvasti asunnon koetun remontointitarpeen kanssa. Sitä tutkimus ei tosin kerro, mikä on syy ja mikä seuraus. Eli onko kissa raapinut ovenkarmit säleille tai koira kaapinut lattian naarmuille vai onko kyse enemmänkin siitä, että remontin toimeenpanoa on lykätty aikaan, jolloin lemmikki iän myötä ehkä rauhoittuu. Joka tapauksessa ero vastauksissa on silmiinpistävän suuri, Stark Suomen toimitusjohtaja Harri Päiväniemi sanoo tiedotteessa.
Toinen kiinnostava löydös on, että remontointitarpeet alkavat korostua 2000-luvullakin rakennetuissa taloissa. ”Ei lainkaan remontoinnin tarpeessa” -vaihtoehdon vastausprosentti on odotetun korkea 2020-luvun (80 prosenttia) ja 2010-luvun (51 prosenttia) taloissa asuvilla, mutta sitä edellisellä vuosikymmenellä valmistuneissa taloissa asuvista enää viidesosa kokee asuntonsa olevan tiptop-kunnossa. Lukema on vain kolme prosenttiyksikköä suurempi kuin esimerkiksi 1960-luvun taloissa asuvilla.
– Tässä ollaan sen kysymyksen äärellä, kuinka kauan asunto koetaan ”uudeksi”. Suomalaiset ovat selkeästi sitä mieltä, että raja menee parissakymmenessä vuodessa, ja sitten asunto alkaa kaivata vähintäänkin pientä kunnostusta. Toisaalta trendi kääntyy, kun asunto on vähintään sadan vuoden ikäinen. Vaikuttaa siltä, että tuolloin iäkkyyden tuomasta arvovaltaisuudesta tulee itseisarvo ja asuntoon suhtaudutaan ikään kuin suojelukohteena, joka on pidettävä vapaana viimeisimmistä trendeistä, Päiväniemi pohtii.
Remontin tarve on suurin omakotitaloissa
Tulosten erittely vastaajan asumismuodon mukaan paljastaa, että omakotitaloissa remontin kohtalainen tarve (25 prosenttia) on noin kaksi kertaa suurempi kuin kerrostaloissa (13 prosenttia).
– Ikäryhmissä suuri remontointitarve korostuu nelikymppisissä, joista kuusi prosenttia vastaa asunnon kaipaavan isoa projektia. Hyvä arvaus syyksi voisi olla se, että tämän ikäisten lapset alkavat olla siinä iässä, jossa tulee tarvetta erillisille huoneille. Sitä vastoin tarve on vähäisintä eläkeikäisillä, kenties koti on jo vuosien aikana tuunattu mieleiseksi, Päiväniemi arvelee.
Stark Suomen Suomalaiset remontoivat ja rakentavat 2024 -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 9.–15. tammikuuta 2024. Kohderyhmänä olivat 18–76-vuotiaat suomalaiset, jotka omistavat asunnon. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen lopulliseen kohderyhmään kuului tuhat vastaajaa.
