Koulukiusaaminen on kestoaihe uutisissa vuodesta toiseen. Vaikka kouluissa tapahtuva fyysinen ja henkinen väkivalta on vakava asia, epäasiallinen käytös voi jatkua aikuisena työelämässä. Erona koulukiusaamiseen voi tyypillisesti olla se, että työpaikalla tapahtuva kiusaaminen on hienovaraisempaa ja vaikeammin tunnistettavaa.
Työpaikkakiusaaminen on vakava ongelma, johon kannattaa puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jos henkilö kokee, että häntä kohdellaan epäasiallisesti, on hyvä ensiksi tarkistaa, onko omalla organisaatiolla ohjeet tilanteeseen.
– Yhä useammalla organisaatiolla on ohjeet, jos kokee tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti. Hyviä ohjeita löytyy myös eri organisaatioiden sivuilta, Työterveyslaitoksen vanhempi konsultti Antti Soikkanen ohjeistaa Verkkouutisille.
Jos mahdollista, asiasta kannattaa sanoa epäasiallisesti käyttäytyvälle henkilölle itselleen.
– On hyvä, että ristiriita voidaan käsitellä henkilöiden välillä, joita koskee. Mikäli tämä tuntuu hankalalta, on hyvä ilmoittaa omalle esihenkilölle. Esihenkilöllä työnantajan edustajana on velvollisuus selvittää ja puutua asiaan., Soikkanen muistuttaa.
Useissa organisaatioissa on mahdollisuus keskustella esimerkiksi työsuojelu-, luottamushenkilöiden kanssa. Näin on mahdollista keskustella ja jäsentää ulkopuolisen henkilön kanssa, miten toimia tilanteessa.
Miten työpaikkakiusaaminen yleensä ilmenee? Soikkasen mukaan työpaikkakiusaaminen voi saada monenlaisia muotoja. Epäasiallista kohtelua, tai työpaikkakiusaamista, on tilanne, jossa joku joutuu loukkaamisen, häirinnän, sosiaalisen eristämisen tai muun kielteisen käyttäytymisen kohteeksi toistuvasti ja pitkään jatkuen.
Hän huomauttaa, että kiusaaminen on kiihtyvä prosessi, jonka edetessä työntekijä ajautuu puolustuskyvyttömään asemaan. Ilmenemismuodot ovat moninaiset.
– Erilaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi huutaminen, haukkuminen, aiheeton arvostelu ja syyttäminen, mitätöinti, mustamaalaaminen, naurunalaiseksi saattaminen, sosiaalinen eristäminen ja tiedonvälityksen ulkopuolelle jättäminen tai osaamisen kannalta vaatimattomien tehtävien antaminen tai kohtuuttomat vaatimukset.
Mikäli kiusaamista ei saada loppumaan huomauttamalla asiasta kiusaajalle, kuinka matalalla kynnyksellä asiasta kannattaa ilmoittaa esihenkilölle?
– Jos asia jatkuu, on tärkeä ilmoittaa esihenkilölle. Esihenkilöillä on puuttumisvelvoite ja näin asiaa voidaan käsitellä. Mikäli asiaa ei ilmoiteta, asiaa ei voida selvittää ja käsitellä, Soikkanen kertoo.
Pahin virhe onkin se, jos kiusaamisesta ei ilmoita ollenkaan. Silloin kiusaaminen voi jatkua ennallaan tai muuttua jopa pahemmaksi.
Useissa organisaatioissa on pyritty vaikuttamaan, että kynnys ilmoittamiseen olisi matala. Näin varmistetaan, että asiaa voidaan käsitellä.
– Kun epäasialliseen kohteluun puututaan ja asioita selvitetään ja käsitellään, myös ihmisten luottamus asioiden selvittämisestä organisaatiossa useimmiten kasvaa. Tämä lisää positiivista kierrettä ja luottamusta epäasialliseen kohteluun vaikuttamisesta.
Epäasiallinen kohtelu vaikuttaa koko työyhteisöön
Työolobarometrin mukaan keskimäärin noin viisi prosenttia työntekijöistä on kokenut viimeisen vuoden aikana epäasiallista kohtelua, kuntapuolella noin kymmenen prosenttia. Soikkanen huomauttaa, että vaikutukset voivat olla kohteena olevalle henkilölle hyvin pitkäaikaisia.
– Epäasiallinen kohtelu vaikuttaa kohteena olevan henkilön lisäksi usein työyhteisöön sen toimintaan laajemmin. Epäasiallinen kohtelu on merkittävä ongelma taloudellisesti, hyvinvoinnillisesti sekä kohteena olevien työyhteisöjen kannalta. Samalla ilmiöön voidaan vaikuttaa ja sitä voidaan ennaltaehkäistä.
Epäasiallinen kohtelu on tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi matalampaan työtyytyväisyyteen, masennus- ja ahdistuneisuusoireiluun, uniongelmiin, sairauspoissaoloihin, työpaikan vaihtoaikeisiin ja vaihtuvuuteen.
– Vaikutukset heijastuvat usein myös laajemmin työyhteisön jäseniin ja toimintaa. Pitkäaikaiset konfliktit voivat vaikuttaa myös laajemmin organisaation maineeseen, Soikkanen kertoo.
Riskitekijät on hyvä tunnistaa
Mitkä tekijät sitten altistavat työpaikkakiusaamiselle? Tutkimuksissa epäasiallisen kohtelun taustalla on nähty olevan monenlaisia esimerkiksi työhön ja johtamiseen liittyviä sekä yksilöllisiä tekijöitä.
Työterveyslaitoksen johtavan tutkijan Jenni Ervastin ryhmä löysi vuonna 2023 julkaistussa tutkimuksessa epäasialliselle kohtelulle altistavia riskitekijöitä.
– He löysivät tutkimuksessa neljä riskitekijää, joihin epäasiallisen kohtelun alkaminen oli yhteydessä: kokemuksiin syrjinnästä työtehtävissä, liiallisen työmäärän, omien työtehtävien lakkauttamisen uhka sekä useiden uusien henkilöiden oleminen työtehtävissä, Soikkanen luettelee.
– Lisäksi he löysivät kaksi epäasiallisen kohtelun alkamiselta suojaava tekijää: kokemus siitä, että henkilö kokee tulevansa hyväksytyksi ja ymmärretyksi työyhteisössä sekä luottamus lähiesihenkilöön, hän jatkaa.
Riskitekijät on Soikkasen mukaan hyvä tunnistaa, sillä ne auttavat tunnistamaan työyhteisöjä, joissa on kohonnut riski epäasiallisen kohtelun alkamiseen tai lisääntymiseen.
Julkisuudessa huomio keskittyy usein lähinnä kouluympäristössä tapahtuvaan koulukiusaamiseen. Työpaikkakiusaaminen jää monesti julkisessa keskustelussa vähäisemmälle huomiolle. Soikkasen mukaan on tärkeä tutkia ja tunnistaa tekijöitä, jotka altistavat epäasiallisen kohtelun alkamiselle.
– Samalla on tärkeää kehittää käytännöllisiä välineitä työyhteisöille, esihenkilöille ja työntekijöille, miten puuttua, vaikuttaa sekä ennaltaehkäistä epäasiallista kohtelua.
Hän huomauttaa, että viime aikoina julkisuudessa on ollut lisääntyvästi keskustelua myös työpaikoilla ja erilaisissa organisaatioissa tapahtuvasta epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.
– Useat organisaatiot tekevät hyvää ja systemaattista työtä epäasialliseen kohteluun puuttumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Ongelma on merkittävä hyvinvoinnillisesti, taloudellisesti sekä työyhteisöjen toiminnan kannalta. Samalla asiasta tiedetään enemmän ja ilmiöön voidaan vaikuttaa, Soikkanen toteaa.
LUE MYÖS:
Kiusataanko lastasi koulussa? Tunnista nämä hälytysmerkit
Onko työporukkasi jakautunut kahtia? Nämä ovat etätyön vaaranmerkit