Korkeakoulutettuja on aiempaa enemmän ulosotossa. Viimeisen vuosikymmenen aikana heidän määränsä ulosottovelallisten joukossa on kasvanut 65 prosenttia. Vastaavasti kaikkien ulosottovelallisten määrä on kasvanut 12 prosenttia. Aiheesta kertoo Kauppalehti.
Yhtenä keskeisenä syynä ilmiölle Takuusäätiön neuvonnan vastaava asiantuntija Henri Hölttä esittää korkojen kasvua. Korkeakoulutetuilla on keskimääräistä paremmat tulot, mutta myös suuremmat lainat. Korkojen nousu on vaikuttanut heihin siksi enemmän, Hölttä arvioi Kauppalehdelle.
Korkojen nousu vaikuttaa myös opintolainojen takaisinmaksuun. Moni, joka alkaa nyt lyhentää lainaansa, on ottanut sen pitkään jatkuneiden nollakorkojen aikana. He eivät välttämättä ole varautuneet korkojen nousun, Hölttä pohtii.
Lisäksi kasvava määrä korkeakoulutettuja velkaantuu jo opiskeluaikanaan esimerkiksi luottokorttien, osamaksujen ja kulutusluottojen takia.
Hölttä nostaa esiin myös työttömyyden korkeakoulutettujen ulosottovelallisuuden taustalla. Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut suhteellisesti eniten verrattuna muuhun väestöön.
Tämän vuoden tammikuussa korkeakoulutettujen työttömyys oli kasvanut 26 prosenttia vuoden takaisesta. Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi 13 prosenttia samassa ajassa. Lisäksi korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys ja vastavalmistuneiden työttömyys ovat nousseet.
Suurin osa – 54,8 prosenttia – kaikista ulosottovelallisista on työssäkäyviä. Vuoden 2024 lopussa ulosottovelallisia oli Suomessa yhteensä 264 000 henkilöä.
