Jos lapselle säästää, rahoja ei kannata makuuttaa matalakorkoisella pankkitilillä, arvioi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Peter Nyberg Kauppalehdelle.
Nyberg kannustaakin vanhempia sijoittamaan lapsiensa rahat. Aloittamalla aikaisin säästöistä voi kertyä suuri pesämuna, joka myöhemmin suojaa lapsen tulevaisuutta.
Itse Nyberg säästää hyvin hajautettuihin passiivisiin osakerahastoihin, joissa on matalat kulut.
– En näe mitään syytä, miksi ei laittaisi osakkeisiin, koska se on hyvin helppoa, Nyberg sanoo.
Aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa kulut ovat usein korkeammat, mutta ne häviävät usein silti indekseille. Tällaisia Nyberg ei suosittele.
– Kulujen minimointi on äärimmäisen tärkeää, Nyberg muistuttaa.
Toinen vaihtoehto rahastojen lisäksi ovat ETF-rahastot. Ne toimivat monin tavoin kuin perinteiset rahastot, mutta ovat pörssinoteerattuja. Niillä voi siis käydä kauppaa pörssissä.
Mihin ikinä rahat laittaakaan, Nyberg painottaa hajauttamisen merkitystä. Kaikkia rahoja ei kannata laittaa samaan koriin tai maahan. Hajauttaa voi myös eri arvopaperiluokkiin ja vaikkapa korkosijoituksiin.
Mitä nuorempi lapsi on, sitä suuremman osan säästöistä voi laittaa osakemarkkinoille. Korkoa korolle -ilmiön kautta loppusumma voikin kasvaa melkoisesti.
Pitkäjänteisesti säästämällä 18 vuodessa lapselle voi kerryttää verovapaasti lähes noin 30 000 euron potin. Jos saman summan lahjoittaisi kerralla, joutuisi siitä maksamaan lahjaveroa.
– Ajan vaikutus on hyvin tärkeä, mutta koskaan ei ole myöhäistä. Voi aloittaa ihan 15-vuotiaalle, Nyberg kannustaa.
