Vanhat kivitalot eivät ole kesäisin uusia taloja viileämpiä. Aalto-yliopiston tutkijat analysoivat kansainvälisestikin ennätyksellisen laajan 10 000 pääkaupunkiseudulla sijaitsevan asunnon mittausdatan kahdelta kesältä ja havaitsivat, että sekä vanhat että uudet asunnot lämpenivät liian kuumiksi.
Uudet asunnot lämpenivät tutkijoiden kenttäkohteissa hieman vanhoja vähemmän.
– Uusien rakennusten ikkunoissa on parempi aurinkosuojaus, kertoo Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori Risto Kosonen sanoo Verkkouutisille.
Ympäristöministeriön rakennusmääräyksissä on Kososen mukaan ollut vuodesta 2008 lähtien voimassa säädös, jonka mukaan pitää osoittaa laskennallisesti, että huoneisto ei ylilämpene. Uudet asuinrakennukset on suunniteltava niin, että 27 asteen lämpötilaa ei ylitetä enempää kuin 150 astetuntia kesän aikana. Astetunti tarkoittaa lämpötilan ja ajan tuloa, esimerkiksi kahden asteen ylitys viiden tunnin ajan on 10 astetuntia.
Sisälämmöissä valtava raja-arvojen ylitys
Hellekesän 2018 aikana 27 astetta ylitettiin tutkimuksen mukaan laskennallisesti jo keskimäärin 10 000 astetunnilla tyypillisessä vanhassa helsinkiläisasunnossa.
– Mittauspisteet sijaitsivat paikoissa, joissa ei ollut suoraa auringon säteilyä. Makuuhuoneissa lämpötila on voinut olla huomattavasti korkeampi – olemme mitanneet vain huoneiston keskimääräistä lämpöä, Risto Kosonen huomauttaa.
Ennen vuotta 2008 ei ollut kesäajan huonelämpötilaan liittyviä rakennusmääräyksiä. Se, miten nykyiset vaatimukset on laskettu, on Kososen mukaan ongelmallista.
– Siinä käytetään lämmitysenergiankulutuksen laskentaan laadittua keskiarvosäädataa 30 viime vuoden ajalta. Tässä aineistossa 20 ensimmäistä vuotta ovat olleet aika viileitä. Kymmenen viime vuoden aikana on jo ollut neljä poikkeuksellisen lämmintä kesää, professori kertoo.
Uusi säädös on tulevan hallituksen asia
Risto Kososen mukaan laskennassa pitäisi käyttää säädataa, jossa otetaan huomioon hellekesät.
– Ympäristöministeriön pyynnöstä olemme tehneet uusia laskelmia, mutta niiden käyttöönotto on tulevan hallituksen asia. Euroopan komission määräyksetkin täytyy ottaa huomioon. Menee vielä arviolta 3–5 vuotta, että rakennusmääräyksiin saadaan tehtyä päivitys. Mutta on tiedostettu, että asia pitäisi korjata, professori arvioi.
Hänen mukaansa asia on tiedossa lähinnä osalla rakennusalan ammattilaisista, mutta ei suurella yleisöllä. Ja kuitenkin kuumuus vaikuttaa meihin kaikkiin kuormittaen verenkierto- ja hengityselimistöä ja horjuttaen nestetasapainoa. Kuumassa nukkumisesta tulee usein hankalaa ja työtehokin laskee.
Ilmastonmuutos tuo lisää hellejaksoja ja lisää niiden kestoa. Hellejaksot lisäävät THL:n mukaan etenkin vanhusten ja pitkäaikaissairaiden kuolleisuutta.
Muu kuin minimitason asumismääräysten täyttäminen ei silti tunnu kiinnostavan rakennuttajia.
– Asuinrakentaminen tehdään määräysten mukaisesti vain minimitasoon, vaikka kukaan ei kiellä tekemästä parempaa laatua. Lämpötilatarkastelua ei esimerkiksi asuinkerrostaloissa juuri tehdä, Kosonen arvioi.
Toimistotiloja jäähdytetään Suomessa sen sijaan tehokkaasti, koska ne eivät menisi muuten kaupaksi.
Jäähdyttämiseen on monia keinoja
Moni koti on kesällä kuuma, ja viilentävien ilmalämpöpumppujen asentaminen on lisääntynyt Suomessakin. Kevyempiä ja tehottomampia keinoja ovat puhaltimet ja siirrettävät jäähdytyslaitteet, joilla voidaan parantaa hieman mukavuutta.
Muitakin ratkaisuja on: ne liittyvät ikkunoiden aurinkosuojaamiseen, ilmanvaihdon tehostamiseen ja lämpökuormien pienentämiseen. Asunnossa ei kannata helteellä käyttää uunia eikä saunaa. Helteellä lämpöä voi yrittää tuulettaa yöaikana pois, jos ulkoilma on viileä.
– Voidaan käyttää myös lippoja ja markiiseja, ja vanhoihin ikkunoihin on olemassa ikkunan pintaan asennettavia kalvoja ja erikoismuotoiltuja kaihtimia, jotka heijastavat auringon lämpösäteilyä pois. Ne mitoitetaan ilmansuunnan ja paikkakunnan mukaan, Risto Kosonen kertoo.
Koneellisen ilmanvaihdon viilentävä vaikutus ei ole suuri asunnoissa, koska vaihtuvat ilmamäärät ovat pienehköjä. Asunnon lämpenemiseen vaikuttaa ikkunoiden lisäksi muun muassa ulkovaipan tiiviys.
Lämpötilan valvonta ei kenenkään vastuulla?
Asumisterveysasetuksen mukaan kotien lämpötila ei saisi ylittää koskaan 32 astetta. Vanhainkodeissa ja palvelutaloissa korkeimman sallitun lämpötilan raja on 30 astetta.
– Meillä on tällainen vaatimus, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Raja ylittyy reippaasti hellekesinä. Terveydenhuolto seuraa lämpötiloja, mutta jos astemäärä ylittyy, siitä ei seuraa muuta kuin ohjeistusta, Kosonen sanoo.
Asuinrakennuksissa lämpötilan valvonta on pelkästään omistajan vastuulla.
Kososen mielestä asuntojen lämpötilarajat ovat liian korkeat ja ylittyvät jo nykyään, puhumattakaan tulevaisuudesta. Vuonna 2018 maksimiastemäärä 32 ylittyi laskennallisesti tyypillisessä helsinkiläisasunnossa jo 1 000 astetuntia.
Viilennys vaatii yhä enemmän huomiota
Vuonna 2050 laskennallinen astetuntien ylitys on ennustemallien mukaan jo 14 000 astetuntia, kun tavoitteena on 27 asteen lämpötila.
– Tulevissa uudiskohteissa tarvitaan todennäköisesti koneellista jäähdyttämistä. Onhan meillä jo autoissa, hotelleissa ja toimistoissa jäähdytys. Pitää kuitenkin sopia, millä laskelmilla tätä arvioidaan, Kosonen sanoo.
Asunnon koko, sijainti ja ilmansuunnat sekä sisäiset lämpökuormat vaikuttavat siihen, millainen jäähdytysratkaisu on tarpeen. Passiivisia jäähdytyskeinoja tulee käyttää ensin, sen jälkeen tarpeen mukaan koneellista jäähdytystä.
– Uudiskohteissa voidaan integroida ilmanvaihtokoneeseen tuloilman jäähdytys tai käyttää lattialämmitysverkostoa jäähdytykseen. Jäähdytysteho näissä ei ole kuitenkaan aina riittävä. Ainoa takuuvarma keino on käyttää tehokkaampaa tekniikkaa, kuten ilmastointipalkkeja, säteilypaneeleita tai ilmalämpöpumppua.
Professori Risto Kosonen oli ryhmineen mukana Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa. Aalto-yliopiston osuudessa selvitettiin, miten ilmastonmuutos vaikuttaa rakennusten sisälämpötiloihin ja ihmisten lämpöviihtyvyyteen. Hankkeen koordinaattorina toimi THL, ja mukana olivat myös Itä-Suomen yliopisto ja Ilmatieteen laitos.