Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen ottaa kantaa kohuttuun kyselyyn, jonka mukaan joka neljäs nuori mies Suomessa uskoo, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan esimerkiksi ulkonäöllään, pukeutumisellaan tai käytöksellään. Kaiken ikäisistä miehistä tätä mieltä oli joka viides.
– Se pysäytti. Se järkytti. Miten yksikään voi näin ajatella?, Heinonen ihmettelee blogissaan.
Kyselyn oli toteuttanut naisjärjestö Nytkis ry ja sen tarkoituksena oli selvittää Suomessa asuvien miesten asenteita naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan.
– Haluan alkuun todeta, että ei siis kaikki miehet, mutta jatkaa heti perään, että liian moni, Heinonen kommentoi.
Kirjoituksessaan Heinonen toteaa, että Suomessa monet naiset joutuvat kohtaamaan väkivaltaa lähisuhteissaan. Samalla hän muistuttaa, että lähisuhdeväkivalta koskettaa myös monia miehiä. Tilastojen mukaan miehillä on myös suurempi riski joutua väkivallan kohteeksi julkisilla paikoilla.
– Väkivaltakulttuurista kärsivät siis myös pojat ja miehet, Heinonen sanoo.
Väkivallan ihailu ja sen hyväksyminen tietyissä tilanteissa johtuu usein totutuista asenteista. Heinosen mukaan yhteiskunnassamme onkin tehtävä töitä asenneilmapiirin muuttamiseksi.
– Ei yksikään ihminen, ei poika eikä tyttökään, synny väkivaltaiseksi, vaan hän kasvaa sellaiseksi. Siihen vaikuttaa ympäristö missä lapsuus, nuoruus ja koko elämä eletään.
Siksi kokoomus onkin Heinosen mukaan jo pidempään ajanut myös lainmuutosta missä lakiin kirjattaisiin niin sanottu. lapsirauharikkomus.
– Tätä olemme esittäneet kokoomuksen toimesta jo aiemmin ja nyt tästä eduskunnassa on myös tehty yli sadan kansanedustajan allekirjoittama Sofia Virran (vihr.) tekemä lakialoitekin. Tämä tarkoittaa siis tilannetta, missä lapsi joutuu näkemään väkivaltaa perheessään, omassa kodissaan tai muuten perheensä arjessa. Altistuminen tarkoittaisi siis rikoksen näkemistä, kuulemista tai läsnäoloa tilanteessa ja uusi pykälä antaisi lapselle tällaisessa tilanteessa uhrin aseman. Lapsi olisi siis tällaisessa tilanteessa aikuisen uhrin tapaan myös uhri ja pahoinpitelyn kohde.
Heinosen mukaan eduskunnassa on ryhdytty muihinkin toimiin tällä vaalikaudella.
– Esimerkiksi lähisuhdeväkivallan sovittelun pääsääntöinen kieltäminen on tästä yksi toimi. Esityksemme tavoitteena on torjua erityisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, joka on maassamme vakava ongelma. Soviteltavaksi ei voisi jatkossa siis ottaa väkivaltaa sisältäviä rikoksia eikä eräitä muita rikoksia, jotka ovat kohdistuneet rikoksesta epäillyn läheiseen.
Heinonen muistuttaa, että lähisuhdeväkivallassa rikoksesta epäillyllä on nimittäin usein valtaa – painostavaa, pelottavaakin valtaa – uhriin nähden.
– Kun sinänsä hyvää tavoittelevan sovittelun ja sovitteluun osallistumisen pitäisi aina olla vapaaehtoista, voi perheen sisällä ja parisuhdeväkivallassa olla hyvinkin vaikeaa tai jopa mahdotonta selvittää, onko lähisuhdeväkivallan uhri suostunut sovitteluun vapaaehtoisesti.
Hän painottaakin, että nyrkin iskua ei pidä voida ”painaa villaisella”.
– Ja totta on sekin, että vain murto-osa lähisuhdeväkivallasta tulee nykyisin kenenkään ulkopuolisen tietoon tai saatikka viranomaisten tietoon, Heinonen toteaa.
