Ahvenanmaan turvallisuuspoliittinen asema on herättänyt runsaasti keskustelua Venäjän hyökkäyssodan ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Suomelle kuuluva saariryhmä on demilitarisoitu, mutta kritiikkiä on herättänyt etenkin Venäjän Maarianhaminassa toimiva konsulaatti. Konsulaatin lakkauttamista vaativa kansalaisaloite kerää paraikaa allekirjoituksia, ja esimerkiksi ex-lähettiläs Hannu Himanen on esittänyt ”vuoden 1940 anomaliaksi” kuvailemansa edustuston sulkemista.
– Suomi voisi rauhallisesti kertoa, että vuoden 1940 sopimuksen perusteet ovat kadonneet, eikä Venäjän konsulaatilla ole mitään legitiimiä tehtävää Maarianhaminassa, Himanen kommentoi kesäkuun alussa.
Jotkut kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat kuitenkin kuvailleet konsulaatin lakkauttamista käytännössä hankalaksi.
Samaan aikaan Ahvenanmaalla osoitetaan päivittäin mieltä Venäjän sotaa ja nykyhallintoa vastaan, ja juuri kohutun konsulaatin edessä. Päivittäisistä mielenosoituksista kertoo ruotsalainen SVT.
Mielenosoitusten taustalla vaikuttaa Ahvenanmaalla asuva ex-toimittaja Mosse Wallén. SVT:lle hän kertoo mielenosoittajien kerääntyneen konsulaatin eteen päivittäin aina sodan syttymisestä alkaen.
– Tänään on 460. kerta kun seisomme täällä, hän kertoo.
Wallénin mukaan mielenosoittajat saapuvat paikalle hieman ennen kello 17:ää iltapäivällä. He vaativat sekä Venäjän vetäytymistä Ukrainasta että oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin vapauttamista.
– Tasan kello 17 huudamme viisi kertaa ”Ukraina”, jonka jälkeen pidämme hiljaisen hetken.
– Sen jälkeen huudamme ”vapauttakaa Navalnyi” viisi kertaa, ja sitten vielä viisi kertaa ”rauha Ukrainaan”. Sen jälkeen mielenosoitus on ohi.
Wallén kertoo keskustelleensa mielenilmaisuista Venäjän konsulin kanssa viime vuonna. Konsuli oli tuolloin kertonut ymmärtävänsä mielenosoittajia.
– Haluamme näyttää, että välitämme, ja että nämä todellakin ovat rauhan saaret. Jatkamme kunnes sota on ohi, Wallén lupaa.
