Venäjän johtajan Vladimir Putinin kunnianhimoinen suunnitelma käyttää Koillisväylää rahtikuljetuksiin Euroopan ja Aasian välillä on epäonnistunut. Viime vuonna reittiä kulki 38 miljoonaa tonnia rahtia, Putin ilmoitti Murmanskissa 26.–27. maaliskuuta 2025 järjestetyn International Arctic Forumin täysistunnossa.
Vuoteen 2023 verrattuna rahdin määrä kasvoi vain kaksi miljoonaa tonnia ja oli alle puolet siitä, mitä Putin allekirjoittama säädös edellytti vuonna 2018. Silloinen tavoite oli 80 miljoonaa tonnia vuonna 2024 ja 200 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä.
Suezin kanavan kautta kulkevaan reittiin verrattuna 5600 kilometriä pitkä Koillisväylä säästää kuljetusajassa seitsemästä kymmeneen päivää. Nopeudesta huolimatta hyvin harvat ihmiset uskaltautuvat Venäjän pohjoiselle reitille.
Syyskuussa 2024 Rosatom pienensi omaa ennustettaan Koillisväylän kautta kulkevan rahdin määrästä: se asetti vähimmäisskenaarioksi 117 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Putinin pitämän puheen perusteella sekin voi jäädä saavuttamatta.
– Olemme luottavaisia, että vuoteen 2030 mennessä tämä [rahdin määrä Koillisväylän kautta] on 70–100 miljoonaa tonnia, hän totesi.
Venäjältä puuttuu yksinkertaisesti aluksia. Tällä hetkellä sillä on vain 27 jääluokiteltua alusta 57 vaaditusta. Lisäksi lännen asettamat pakotteet voivat johtaa jäänmurtajapulan pahenemiseen, koska uusien alusten rakentaminen on viivästynyt. Vuonna 2030 arvioidaan enää viiden riittävän voimakkaan ydinkäyttöisen murtajan olevan käytössä, jolloin Venäjä ei pysty enää varmistamaan Koillisväylän ympärivuotista liikennöintiä.
Putinin mukaan arktisen alueen kehittämiseksi suunnitellaan ohjelmaa uusien satamien, telakoiden ja alusten rakentamiseksi. Hän haluaa myös arktisen rautatieverkoston itäisen verkoston rinnalle. Vuosien keskusteluista huolimatta Koillisväylän kehitysmallia ei ole saatu suunniteltua, Putin myönsi International Arctic Forumin kokouksessa hallituksensa kanssa.
