Bulgarialainen tutkiva journalisti vetoaa länsimaisiin mediataloihin, että nämä kotiuttaisivat Venäjällä olevat kirjeenvaihtajansa. He ovat vaarassa päätyä Venäjän presidentti Vladimir Putinin panttivankidiplomatian välineiksi.
Huoli on erityisen voimakas sen jälkeen, kun elokuun alussa Yhdysvallat, Puola, Saksa, Slovenia ja Norja vaihtoivat Venäjän kanssa vankeja. Venäjä sai illegaalivakoojia, FSB:n toimeksiannosta pakolaisen murhanneen miehen sekä verkkorikoksista tuomittuja. Venäjä vapautti useita poliittisia vankeja, heidän joukossaan amerikkalaiset toimittajat Evan Gershkovich ja Alsu Kurmasheva.
– Ulkomaalaisten pidättäminen Venäjällä on täysin suunniteltua. Sen tarkoituksena on ylläpitää vankienvaihtoon käytettävien ”pankkia”, sanoo pitkään Bellingcatissa toiminut Christo Grozev bulgarialaisen BNT1:n haastattelussa.
– He suunnittelivat jonkun hänen tasoisensa pidättämistä koska tiesivät saavansa Yhdysvalloissa aikaan reaktion, Grozev viittasi Wall Street Journalin toimittaja Gershkovichin vangitsemiseen ja tuomitsemiseen.
Grozev on toimittaja, joka osallistui nyt vankina vaihdetun FSB:n palkkamurhaaja Vadim Krasikovin henkilöyden paljastamiseen. Krasikov ampui berliiniläiseen puistoon Saksasta turvapaikkaa hakeneen tsetseenitaistelija Zelimkhan Khangošvilin vuonna 2019. Krasikov oli Saksassa Vadim Sokolov -nimisenä, ja Grozev paljasti hänen yhteytensä Venäjän FSB:iin sekä sen, että Krasikov ja presidentti Putin tuntevat toisensa henkilökohtaisesti. Seuraavana vuonna oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi yritettiin murhata, ja joitakin kuukausia murhayrityksen jälkeen Grozev paljasti murhayrityksen FSB:n tekosiksi.
Grozev osallistui nyt toteutuneen vankienvaihdon neuvotteluihin, sillä hän teki aloitteen Aleksei Navalnyin saamiseksi mukaan vaihtoon. Navalnyi kuitenkin kuoli selittämättömästi juuri, kun vaihto oli tarkoitus toteuttaa.
Nyt Grozev on huolissaan Venäjällä vielä työskentelevistä länsimaisten medioiden kirjeenvaihtajista.
– Ennakoin, että pidätyksiä tulee lisää, jotta ”vankienvaihtopankkia” saataisiin täydennettyä. Suosittelisin, että kollegamme kutsuisivat kirjeenvaihtajansa Venäjältä pois, Grozev sanoo BNT1:lle.
Hän perustelee ehdotustaan sillä, että hyöty, jota oman kirjeenvaihtajan pitämisellä Venäjällä, josta tietoa ei kuitenkaan voi välittää avoimesti, on hyvin pieni verrattuna riskiin, että kirjeenvaihtajat päätyvät yksiköiksi vankienvaihtopankkiin.
Myös Suomessa Suojelupoliisi on varoittanut, että Venäjän nykyhallinto käyttää ulkopolitiikassaan panttivankidiplomatiaa.
– Tiedetään, että panttivankidiplomatia on Venäjän keinovalikoimassa, ja viime aikoina Venäjä on vanginnut ulkomaalaisia. Emme voi täysin poissulkea sitä mahdollisuutta, että myös suomalainen voisi joutua tällaisen toiminnan kohteeksi Venäjällä, Supo kommentoi kuluvan vuoden maaliskuussa.
– Venäjä joutuu siis etsimään uusia keinoja hankkia tietoa ja vaikuttaa. Venäjän epäillään aiemminkin käyttäneen panttivankidiplomatiaa saadakseen vapautetuksi länsimaissa vankina olevia Venäjälle tärkeitä henkilöitä.
Suomalaisista medioista kahdella on omat kirjeenvaihtajat Venäjällä: Yleisradiolla ja Helsingin Sanomilla. Suomen ruotsinkielisten medioiden ja Ruotsin Dagens Nyheterin yhteisen kirjeenvaihtajan viisumi Venäjälle jätettiin uusimatta elokuussa 2023 ja Ilta-Sanomien vakituisen Venäjä-toimittajan viisumi lakkautettiin talvella 2023.
Toimittaja Christo Grozevista on annettu Venäjällä pidätysmääräys. Itävaltalainen entinen tiedustelu-upseeri on ollut vangittuna useiden Venäjä-yhteyksien vuoksi ja järjesteltyään murron Grozevin kotiin Itävallassa ja välitettyään Venäjälle tietoja Grozevin liikkeistä ja tekemisistä.
Grozev osallistui laajasti Aleksei Navalnyista tehdyn dokumentin tekemiseen. Dokumentti voitti parhaan dokumentin Oscar-palkinnon. Kun dokumentille oltiin jakamassa Britannian omaa filmipalkintoa Baftaa, ei Britannian poliisi päästänyt Grozevia palkintogaalaan. Turvallisuussyistä, sanoi poliisi.
Syntyjään bulgarialais-kreikkalainen Christo Grozev muutti pois Itävallasta talvella 2023.
