Kansanedustaja Outi Mäkelä (kok.) on tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen ja teki siitä myös toimenpidealoitteen aiemmin tänä vuonna.
– Rokoteohjelmaa tulisi mieluummin laajentaa kuin karsia. Vesirokkorokotteen ottaminen viimeinkin osaksi kansallista rokotusohjelmaa olisi aiheellista ja ajankohtaista, Mäkelä toteaa.
Kansallisen rokotusohjelman tarkoitus on suojata väestöä rokotuksin estettäviä tauteja vastaan ja sen kattavuus ja vaikuttavuus ovat erinomaisia. Monet vaaralliset taudit on saatu katoamaan rokotusten avulla, ja monissa Euroopan maissa vesirokkorokote on osa lasten rokotusohjelmaa.
– Vesirokkorokotteen ottaminen osaksi ohjelmaa on aina torpattu kustannussyistä. Tilanteen tekee nurinkuriseksi se, että vesirokkorokotteella saatavat säästöt ylittäisivät reilusti rokotteen kustannukset, Mäkelä huomauttaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vesirokkoa sairastavien lasten vanhemmat ovat pois töistä vuosittain noin 76 000 päivää, mistä aiheutuu 14 miljoonan euron vuotuiset kustannukset, joista 4,4 miljoonaa euroa tulee pelkästään valtion ja kuntien kannettavaksi. Rokotusohjelman vuotuiset kustannukset olisivat enintään 4,2 miljoonaa euroa.
Vesirokko aiheuttaa nuorille ja aikuisille enemmän komplikaatioita kuin lapsille, ja THL suositteleekin rokotetta niille yli 13-vuotiaille, jotka eivät ole vesirokkoa sairastaneet. Vesirokko voi pahimmillaan aiheuttaa esimerkiksi keuhkokuumetta, aivokuumetta ja ihon bakteeritulehduksia.
– Vesirokkorokote antaa 80–85-prosenttisen suojan kaikkia vesirokkotartuntoja vastaan ja yli 95-prosenttisen suojan vaikeita tapauksia vastaan. Sillä voitaisiin siis vähentää tartuntoja ja sairaalahoidon tarvetta, Mäkelä summaa.
