Viime aikoina on herännyt kiivasta keskustelua biodiversiteetin tärkeydestä sekä ennallistamisasetuksen merkityksestä Suomelle. Monella tuntuu olevan käsitys, että Suomessa metsänhoidolle sekä luonnon monimuotoisuudelle ei tarvitse tehdä yhtään mitään, sillä Suomessa asiat olisivat muita jäsenmaita paremmin.
Ennallistamiseen negatiivisesti suhtautuville sanoisin, että ensinnäkin kannattaa tutkia faktat, miksi ennallistamista tehdään. Luontokato on tosiasia, jota emme voi väistää myöskään meillä Suomessa. Ohjaavat toimenpiteet on tehtävä joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. Kannattaa katsoa, mitä asetuksessa ehdotetaan. Viimeiseen asti vastustamisen sijaan kannattaa miettiä, mitkä olisivat kaikkia osapuolia tyydyttäviä lisäratkaisuja.
Ympäristöön liittyvissä aloitteissa kannattaa katsoa myös historiaa. En muista yhtään luonnonsuojelualoitetta, jota keskusta olisi ajanut Suomessa eteenpäin tai suhtautunut siihen myötämielisesti. Jo alkuaikoina keskusta vastusti ympäristöministeriön perustamista. Sen sijaan kokoomus kannatti.
Keskusta vastusti aktiivisesti soiden ja rantojen suojelua sekä eläinten ja kasvien suojeluohjelmia, mukaan lukien saimaannorpan ja vanhojen metsien suojelua. Ajankohtaisista aloitteista vastustetaan maankäytön ilmastovaikutuksiin keskittyvää LULUCF:ää sekä uusiutuvan energian direktiivi RED:iä. Etenkin RED:stä levitetään tarkoituksenmukaisesti tai piittaamattomuudesta johtuen väärää tietoa.
Keskustan pelottelusta huolimatta, Suomen metsätalous ei ole luonnonsuojelualoitteisiin kaatunut. Maanomistajat ovat olleet aiemmissa aloitteissa mukana ja ovatkin olleet tyytyväisiä muun muassa rantojen suojeluun. Keskustassa on EU-vastaisia piirteitä, mikä saattaa selittää ajankohtaisten aloitteiden tiukkaa vastustamista. Keskustan harjoittamalla pelottelupolitiikalla lietsotaan EU- vastaisuutta sekä ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden merkityksen vähättelyä.
Kokoomus sen sijaan on sivistyspuolue, joka tekee faktapohjaista politiikkaa. Järkevä taloudenpito kuuluu kokoomuksen arvoihin. Biodiversiteetin tuho merkitsee myös talouden tuhoa. On luonnotonta ajatella, että yhteiskunnat voisivat toimia kuplassa maapallon kantokyvyn rajojen ulkopuolella ilman ympäristön luomia edellytyksiä. Luonnon monimuotoisuus hupenee kovaa vauhtia maailmassa – niin myös Suomessa. Ja ei – keskustan ajama puhdas talousmetsä ei ole monimuotoista luontoa. Suomen maakamaralla tapahtuvasta huolestuttavasta lajikadosta ei paljoa keskustan poliitikot puhu.
Toimimattomuuden kustannukset verrattuna biodiversiteetin suojelun kustannuksiin ovat moninkertaiset. Kokoomuksen ei tule ottaa mallia ympäristövastaisesta keskustasta luonnonsuojeluasioissa vaan sen tulee harjoittaa järkevää kauaskatseista taloudenpitoa. Ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden rajoissa tekemä metsätalous on juurikin tätä. Ennallistamisasetuksen avulla huolehditaan ympäristön kantokyvyn mukaisesta taloudenpidosta.
Käyn jatkuvasti keskustelua metsäyritysten kanssa, joista valtaosa on jo ottanut suunnitelmiinsa ennallistamisen. On siis tiedostettu, että biodiversiteetin suojelu on myös metsäyritysten etujen mukaista pitkällä tähtäimellä.
On tärkeä muistaa, että ennallistamisasetus koskee kaikkea luontoa – niin maaseutua, vesistöjä kuin kaupunkiluontoakin. On turha väittää, että ennallistamisasetuksella pyritään vain hankaloittamaan maaseudun ihmisten elämää. Monipuolista luontoa tulee edistää myös kaupunkiympäristöissä.
Nyt olisi korkea aika ottaa biodiversiteetin suojelu vakavasti. Järjellä ja viisaudella eteenpäin.
