Kokoomus esittää kiristyksiä terrorismilainsäädäntöön. Puolue julkaisi tiistaina listan esityksiä toimenpiteistä. Niiden todetaan olevan hallituksen vapaasti hyödynnettävissä, kun uuden lainsäädännön tarpeita arvioidaan.
Verkkouutiset julkaisee ehdotukset alla kokonaisuudessaan.
1. Suomen on otettava käyttöön Tanskan malli kansalaisuuden perumisesta ulkomailla aseelliseen terroristiryhmän tai vastaavan toimintaan osallistuvan kaksoiskansalaisen kohdalla.
– Keväällä 2019 eduskunta hyväksyi muutoksen, jonka nojalla kaksoiskansalainen voi menettää Suomen kansalaisuuden terroriteosta, mutta laki soveltuisi vain Suomessa tehtyyn rikokseen tietyin ehdoin.
– Kansalaisuuden perumista koskevaa lainsäädäntöä ei voida soveltaa takautuvasti.
2. Suomessa oleskeluluvalla ilman kansalaisuutta olleiden osalta tuomio terrorismiin osallistumisesta ulkomailla tulee johtaa karkotukseen ennen paluuta Suomeen.
– Lakia on muutettava siten, että karkotuspäätös voi koskea myös ulkomailla olevaa henkilöä ilman, että hän palaa käsittelyn ajaksi Suomeen.
3. Terroristijärjestöön kuuluminen on kriminalisoitava.
– Asetuksella määriteltäisiin päivitettävä lista terroristijärjestöistä, joihin kuuluminen kuuluisi rikossäännöksen alaan.
– Viime kaudella terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisointi kaatui terrorismijärjestöön kuulumisen määrittelemisen vaikeuteen. Hallituksen on selvitettävä muiden maiden ajantasaiset, onnistuneet lainsäädäntöratkaisut ja vietävä uudistus maaliin.
4. Suomesta sotatoimialueelle matkustaminen on kriminalisoitava. Näin tuomitsemisen piiriin saadaan yhä useampi tapaus, jossa on tosiasiallisesti kyse matkustamisesta terrorismirikoksen tekemistä varten.
– Nykyisen matkustamista terrorismirikoksen tekemistä varten koskevan kriminalisoinnin käytännön soveltuvuutta heikentää se, että terroristista tarkoitusta voi olla vaikeaa näyttää toteen.
– Sotatoimialueella tarkoitettaisiin aluetta, jolla käydään sotaa tai jota pidetään terroristijärjestön hallussa olevana alueena.
– Kriminalisointiin tehtäisiin suomalaisen viranomaisen matkustamista ja sellaisen kansainvälisen järjestön, jossa Suomi on jäsenenä, tiedotusvälineen tai humanitaarista apua antavan järjestön toimeksiannosta tapahtuvaa matkustamista sotatoimialueelle koskevat sekä mahdolliset muut lainvalmistelussa tarpeellisiksi katsottavat poikkeukset.
– Kriisialueelle matkustaminen on kriminalisoitu muun muassa Tanskassa.
5. Terrorismirikosten rangaistusasteikkoja on kiristettävä kautta linjan.
– Rangaistusasteikkoja on kiristettävä sekä vähimmäis- että enimmäisrangaistusten osalta siten, ettei Suomen terrorismilainsäädäntö ole miltään osin muita Pohjoismaita lievempi.
– Suomessa on Norjan tapaan otettava käyttöön vakavaan terrorismirikokseen syyllistyneen vankeusajan jatkamisen mahdollistava varmuusvankeus, joka voidaan syyttäjän vaatimuksesta tuomita viideksi vuodeksi kerrallaan. Edellytyksenä on, että henkilö on syyllistynyt vakavaan rikokseen ja tuomioistuin arvioi rikoksen uusimisen olevan todennäköistä.
6. Suomessa on otettava käyttöön rajamenettely, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan tarpeen mukaan käsitellä ja ratkaista rajavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä päästämättä henkilöä menettelyn aikana maahan.
– Muutos vaikeuttaa turvapaikkajärjestelmän käyttämistä henkilöiden terroristisessa tarkoituksessa maahan soluttamisen väylänä.
7. Turvallisuusviranomaisten tietojenvaihdon tehokkuus ja luotettavuus on turvattava sekä kansallisella että EU-tasolla.
– Tietojenvaihtoa eri EU-maiden viranomaisten välillä on lisättävä terrorismin ja muun rikollisuuden torjumisen tehostamiseksi. EU:ssa on tiivistettävä poliisiviranomaisten ja oikeuslaitosten yhteistyötä epäilyjen löytämiseksi ja syyllisten kiinnisaamiseksi sekä tehostettava tarkastuksia ulkorajoillaan.
– Euroopan syyttäjänvirastolle on annettava laajat toimivaltuudet ja riittävät resurssit rajat ylittävän terrorismin tutkimiseksi ja sitä koskevien syytteiden nostamiseksi.
”Turvallisuudesta ei tingitä”
Kokoomus viittaa tiedotteessaan suojelupoliisin arvioon, jonka mukaan terrorismin uhka Suomessa on tasolla ”kohonnut”. Suojelupoliisin mukaan merkittävimmän terrorismin uhkan Suomessa muodostavat edelleen yksittäiset toimijat tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa radikaali-islamistisesta propagandasta tai terroristijärjestöjen kehotuksista.
– Syrjäytyminen ja yksinäisyys ovat radikalisoitumisen polttoainetta, tiedotteessa todetaan.
– Kokoomus ei tingi suomalaisten turvallisuudesta. Terrorismin uhasta puhuminen ei riitä, vaan siihen on vastattava konkreettisin teoin. Kaikki käytettävissä olevat keinot on otettava käyttöön taistelussa terrorismia vastaan.
Viime hallituskaudella tehtyjä terrorismilainsäädäntöä kiristäviä toimia on kokoomuksen mielestä jatkettava, muiden maiden lainsäädäntöratkaisuja seurattava ja lainsäädäntöä jatkuvasti kehitettävä.
Oikeusministeriö arvioi
Oikeusministeriö asettaa tällä viikolla työryhmän arvioimaan terrorismirikosten kansallisen sääntelyn ajanmukaisuutta ja vastaavuutta keskeisten eurooppalaisten vertailumaiden sääntelyn kanssa.
Arviointi koskee erityisesti terroristiryhmään tai -järjestöön kuulumiseen tai sen toimintaan osallistumiseen liittyviä rangaistussäännöksiä. Työryhmän on valmisteltava niitä koskevat tarvittavat lainsäädäntömuutokset.
Hankkeen taustalla ovat hallituksen linjaukset suomalaisten kotiuttamisesta al-Holin leiriltä Syyriasta. Osana näitä linjauksia hallitus päätti arvioida terroristiseen toimintaan liittyvien lakimuutosten tarpeen ja tehdä tarvittavat muutokset.
– Terrorismin torjunta on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta. Siksi hallitus haluaa varmistaa, että jo sinänsä kattava terrorismirikoslainsäädäntömme on kaikilta osin ajantasainen. Tässä arvioinnissa on tärkeää huomioida muun muassa muiden Pohjoismaiden sääntely, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) tiedotteessa.
Ehdottamamme toimet ovat hallituksen vapaasti hyödynnettävissä uuden terrorismia koskevan lainsäädännön rakennuspalikoina:https://t.co/Jm7b9PihrD #kokoomus
— Kokoomus (@kokoomus) February 25, 2020
