Verkkouutiset kysyi kaikilta eduskuntaryhmiltä, pitäisikö Suomen irtaantua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Pääministeripuolue kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen vastasi kyllä VU:n kysymykseen.
– Turvallisuusympäristömme on muuttunut huomattavasti siitä hetkestä, kun Suomi on allekirjoittanut jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen, Marttinen perustelee vastaustaan.
Tiistaina julkaistussa Ylen kyselyssä kokoomus vielä toivoi, että ”asiaa selvitetään”.
Muissakin hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä kannatetaan jalkaväkimiinojen ottamista uudelleen käyttöön.
– Suomi on hyökkäyssotaa käyvän suurvallan naapurimaa, tarvitsemme kaikki keinot uskottavan puolustuskyvyn luomiseen. Miinat olisivat yksi tehokas ja halpa keino, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman kannattaa myös jalkaväkimiinojen palauttamista.
Hallituksessa vain RKP:n eduskuntaryhmällä ei ole vielä kantaa asiaan.
Kaikkien ryhmäjohtajien kokonaiset vastaukset ovat jutun lopussa.
SDP toivoo perusteellista keskustelua
Suurimman oppositiopuolue SDP:n eduskuntaryhmä ei halua vielä lyödä kantaansa lukkoon.
– Aiheesta on varmasti tarpeen käydä parlamentaarista keskustelua, sillä kyseessä on ennen kaikkea poliittinen päätös, jolla on vaikutuksia laajemmin Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kokonaisuuteen, vastaa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.
SDP:n ryhmä haluaa hänen mukaansa tehdä ratkaisuja perusteellisen kokonaisarvion pohjalta.
– Jos Puolustusvoimat esittää hallitukselle irtautumista Ottawan sopimuksesta, sillä on varmasti hyvät perustelut. Jos näin tapahtuu, ja hallitus päätyy esittämään sopimuksesta irtaantumista, SDP on valmis tarkastelemaan kysymystä vallitsevassa tilanteessa, Tuppurainen sanoo.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kertoo, että jalkaväkimiinojen palauttamista voidaan arvioida uuden puolustusselonteon laadinnan yhteydessä.
– Olemme valmiit ottamaan jalkaväkimiinat uudelleen käyttöön, mikäli uudessa kiristyneessä turvallisuustilanteessa puolustusvoimat katsoo tämän tarpeelliseksi, hän kertoo.
Vihreä eduskuntaryhmä ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä eivät kannata Ottawan sopimuksesta irtautumista.
Liike Nytin Hjallis Harkimo kertoo kannattavansa jalkaväkimiinojen palauttamista. Tällä linjalla on myös oman eduskuntaryhmänsä muodostava Timo Vornanen.
Näin eduskuntaryhmät vastasivat
Pitäisikö eduskuntaryhmänne mielestä Suomen irtaantua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta? Oletteko eduskuntaryhmän puheenjohtajana sitä mieltä, että jalkaväkimiinojen palauttamista on syytä harkita?
Matias Marttinen (kok.):
”Kyllä. Turvallisuusympäristömme on muuttunut huomattavasti siitä hetkestä, kun Suomi on allekirjoittanut jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen. Muuttuneen turvallisuusympäristön on nostanut esille nyt myös Puolustusvoimat osana arviotaan.
Pidän perusteltuna ja hyvänä, että maamme turvallisuuden ja parhaan mahdollisen puolustuksen takaamiseksi Ottawan sopimuksen ja jalkaväkimiinojen asemaa tarkastellaan uudelleen ja arvioidaan huolellisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon kesken.”
Jani Mäkelä (ps.):
”Kyllä, pitäisi irtaantua. Ehdottomasti, eikä vain harkita vaan myös toimia. Suomi on hyökkäyssotaa käyvän suurvallan naapurimaa, tarvitsemme kaikki keinot uskottavan puolustuskyvyn luomiseen. Miinat olisivat yksi tehokas ja halpa keino.”
Tytti Tuppurainen (sd.):
”SDP korostaa, että kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sopimusten noudattaminen on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiössä, ne ovat pienelle maalle elintärkeitä.
Puolustusvoimain komentajan avaus keskustelun käynnistämisestä jalkaväkimiinat kieltävästä kansainvälisestä sopimuksesta irtautumiseksi on kuitenkin otettava erittäin vakavasti, sillä tällaista avausta ei tehdä kevein perustein. Aiheesta on varmasti tarpeen käydä parlamentaarista keskustelua, sillä kyseessä on ennen kaikkea poliittinen päätös, jolla on vaikutuksia laajemmin Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kokonaisuuteen.
Parhaillaan valmistelussa on valtioneuvoston puolustusselonteko. Keskustelua, tilanteen arviointia ja harkintaa olisi luontevaa käydä selontekotyön yhteydessä. Selonteon parlamentaarista seurantaryhmää tulisikin viipymättä informoida asiasta, jotta voidaan yhteisesti arvioida, ehditäänkö asiaa käsitellä selontekotyön yhteydessä.
Asiassa on syytä säilyttää maltti ja tehdä ratkaisuja perusteellisen kokonaisarvion pohjalta. Jos Puolustusvoimat esittää hallitukselle irtautumista Ottawan sopimuksesta, sillä on varmasti hyvät perustelut. Jos näin tapahtuu, ja hallitus päätyy esittämään sopimuksesta irtaantumista, SDP on valmis tarkastelemaan kysymystä vallitsevassa tilanteessa.”
Antti Kurvinen (kesk.):
”Keskusta kuuntelee herkällä korvalla puolustusvoimien tarvetta. Olemme valmiit ottamaan jalkaväkimiinat uudelleen käyttöön, mikäli uudessa kiristyneessä turvallisuustilanteessa puolustusvoimat katsoo tämän tarpeelliseksi.
Asian arviointiin oikea hetki voisi olla esimerkiksi uuden puolustusselonteon laatimisessa.”
Oras Tynkkynen (vihr.):
”Vihreät katsoo, että Suomen turvallisuus pitää varmistaa kaikissa tilanteissa. Suomen maanpuolustusvalmius on hyvä, eikä puolustuskykymme ole riippuvainen mistään yhdestä asejärjestelmästä.
Suomessa on kahden vuosikymmenen aikana satsattu ratkaisuihin, joilla turvataan suorituskyky ilman jalkaväkimiinoja. Tuemme Suomen puolustuksen kehittämistä ja vahvistamista kansainvälisten sopimusten – mukaan lukien Ottawan sopimus – puitteissa.
Ottawan sopimus laadittiin, koska jalkaväkimiinat aiheuttavat paljon vahinkoa siviileille. Viime vuonna miinat tappoivat maailmalla arviolta noin 6 000 ihmistä, selvä valtaosa heistä siviilejä. Käytännön sotatilanteissa – ja kauan niiden jälkeen – on vaikea varmistaa, että kaikki miinat saataisiin raivattua asiallisesti. Esimerkiksi Ukrainassa on arvioitu, että miinojen raivaamiseen voi sodan päätyttyä mennä jopa vuosikymmeniä. Vaikka Suomessa miinoja varmasti pystyttäisiin valvomaan paremmin, ei täälläkään siviileille aiheutuvia vahinkoja voida kokonaan sulkea pois.
Jos irtaantuisimme Ottawan sopimuksesta, vaarana olisi, että rohkaisisimme muita maita seuraamaan perässä. Miinat ovat varsin halpoja käyttää, mutta työläitä raivata. Jos seurauksena jalkaväkimiinoja alettaisiin käyttää lisää kaoottisissa sotatilanteissa, kovimman hinnan siitä maksaisivat siviilit.
Tämän perusteella emme kannata Ottawan sopimuksesta irtaantumista.
On tärkeää, että Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisista valinnoista käydään avointa keskustelua. Puolustusvoimien komentajakaan ei ole ottanut kantaa Ottawan sopimuksesta irtaantumisen puolesta, vaan toivoi asiasta keskustelua. Hyödyllisintä nyt olisi miettiä sitä, miten pystymme varmistamaan Suomen turvallisuuden kaikissa tilanteissa ja vahvistamaan sitä nykyisten kansainvälisten sopimusten puitteissa. En siis itsekään kannata Ottawan sopimuksesta irtaantumista.
Aino-Kaisa Pekonen (vas.):
Ei. Vasemmistoliiton mielestä on tärkeää, että tässä maailmantilanteessa, jossa monenkeskistä yhteistyötä, kansainvälisiä sopimuksia, normeja ja periaatteita haastetaan yhä enemmän, Suomi itse noudattaa kansainvälisiä velvoitteitaan. Irtautuminen kansainvälisestä sopimuksesta olisi merkittävä muutos Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä pitkäaikaisessa asevalvontalinjassa ja lähettäisi ikävän signaalin.
Henkilömiinat kieltävä sopimus on yksi maailman kattavimmista ja allekirjoitetuimmista humanitaarisista aseidenriisuntaan liittyvistä sopimuksista. Sen tarkoitus on suojella siviilejä konflikteissa ja konfliktien jälkeen. Yhdysvaltoja lukuun ottamatta kaikki EU- ja Nato-maat ovat liittyneet sopimukseen. On tärkeää, että Suomi on siinä mukana.
Puolustusvoimat eivät ole aikaisemin pitäneet jalkaväkimiinojen palauttamista tarkoituksenmukaisena, koska niiden suorituskykyä on korvattu vuosien ajan useilla muilla keinoilla. Myös Ulkoministeriön on ollut sitä mieltä, että Suomen ei tule irtautua Ottawan sopimuksesta ulko- ja turvallisuuspoliittisista syistä.
On hyvä myös huomata, että puolustusvaliokunnan lausunnon (2.2.2023) mukaan ”suomalainen puolustusteollisuus kykenisi tuottamaan jalkaväkimiinoja, mutta alan yrityksissä ei ole mielenkiintoa tuotannon käynnistämiseen. Yritykset näkevät jalkaväkimiinojen tuottamisen erittäin merkittävänä mainehaittana muun liiketoiminnan kannalta. Lisäksi jalkaväkimiinoja tuottavilla yrityksillä olisi suuria vaikeuksia saada rahoitusta markkinoilta toiminnalleen, ja monet pankit estävät rahoituksen jalkaväkimiinoja tuottavilta yrityksiltä.”
Otto Andersson (r.):
”Emme ole eduskuntaryhmän sisällä vielä käyneet yhdessä tarkempaa keskustelua asiasta. Pääministeri totesi viikonloppuna, että asiasta tullaan keskustelemaan sekä tasavallan presidentin ja hallituksen kanssa sekä parlamentaarisesti puolustusselonteon yhteydessä. Tämän takia en ala käymään tätä ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua ennakkoon.”
Peter Östman (kd.):
”Kyllä. KD on myös puolueen vaaliohjelmassa tälle kaudelle näin todennut.
Puolustusministeriö vastusti aikoinaan sopimuksen hyväksymistä, ja samoin puolustusvaliokunta jätti eriävän mielipiteen Ottawan sopimukseen liittymisestä.
Yleinen näkemys on, että miinakieltoon liittymistä edeltävässä keskustelussa käytettiin aikoinaan perusteluita, jotka eivät vastanneet todellisuutta Suomen oloissa. Tulevaisuudessakin maasodalla on selkeä rooli osana sodankäyntiä. Suomessa jalkaväkimiinat ovat puhtaasti puolustuksellinen väline, ja niihin turvauduttaisiin vain sotilaallisen konfliktin syttyessä, ja silloinkin niitä käytettäisiin vain Suomen rajaseuduilla. Pieniväestöisen ja pinta-alaltaan suuren, harvaan asutun maan puolustamiseen miinat ovat kustannustehokas väline.
Ottawan jalkaväkimiinat kieltävässä sopimuksessa eivät ole mukana esimerkiksi USA, Venäjä, Kiina eikä Israel.
Jalkaväkimiinoja korvaamaan tarkoitettujen järjestelmien kehittäminen on ollut ennalta luvattua hitaampaa, ja edelleen on epäselvyyttä siitä, kuinka tehokkaasti ja millä aikataululla niillä voidaan korvata yksinkertaiset jalkaväkimiinat, ottaen huomioon myös korvaavien järjestelmien hankintahinta. Epäilyjä esim. hyppypanosten puolustusteholle on noussut mm. siitä, että niitä ei ole käytetty yhdessäkään laajassa harjoituksessa tai kriisissä.”
Harry Harkimo (liik.):
”Kyllä. Ottawan sopimuksesta irtautuminen on ollut Liike Nytin kanta jo kolme vuotta.”
Timo Vornanen:
”Kyllä. Olen jo vuosia tuonut julki oman mielipiteeni, eli Suomen pitäisi mahdollisimman pikaisesti irtaantua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Sopimukseen ei olisi pitänyt koskaan liittyä, se oli lapsenmielistä sinisilmäistä typeryyttä.
Jalkaväkimiinat ovat halpa ja tehokas puolustusase. Mikäli Suomeen hyökätään, niin maamme puolustuksessa täytyy hyödyntää kaikki toimivat, tehokkaat ja puolustettavat keinot. Miinat kuuluvat ehdottomasti näihin keinoihin.”