Tanskan kuninkaallisen puolustusakatemian sotilasanalyytikko Anders Puck Nielsen spekuloi Jyllands-Postenin haastattelussa Naton halukkuutta reagoida voimalla, mikäli Venäjä päättäisi testata Natoa valloittamalla pieniä alueita Suomen Lapista.
Nielsen pohtii, olisivatko Nato-maat halukkaita ottamaan riskin kolmannesta maailmansodasta vallatakseen takaisin muutaman sata neliökilometriä suhteellisen autiota maata Lapissa.
Entinen Puolustusvoimain komentaja, kokoomuksen kansanedustaja Jarmo Lindberg kommentoi Iltalehdelle tanskalaisanalyytikon spekulaatioita. Lindbergin mukaan Venäjä on ensinnäkin sitonut joukkonsa Ukrainaan.
– Kun katsoo Suomen itärajan takaista tilannetta, on Venäjä tyhjentänyt maavoimien varuskunnat, joista pohjoisessa on kaksi prikaatia. Näillä maavoimien kyvyillä Venäjän olisi haasteellista tehdä mitään, kun kyvyt ovat merkittävän paljon pienemmät kuin ennen sotaa. Kuolan niemimaalla on pohjoinen laivasto ja ilmavoimakykyjä, mutta ne eivät ole sellaisia, että niillä mitään vallattaisiin, Lindberg toteaa.
Lindbergin mukaan kysymys on lyhyellä tähtäimellä kaukaa haettu ja pitkällä tähtäimellä voimakkaasti spekulatiivinen.
– Jos Ukrainan sota joskus loppuu ja sotateollisuutensa ja -taloutensa ylös ajanut Venäjä kykenee palauttamaan niitä kykyjä, tulee kysymys, onko vuosien päästä uudelleenorganisoidulla Leningradin sotilaspiirillä sellaisia kykyjä, että voisi olla riskiä varautua toimenpiteisiin, Lindberg sanoo.
Mitä tulee Naton reagointiin, jos sen alueelle isketään, reagoimattomuus veisi Lindbergin mukaan uskottavuutta yhteiseltä puolustukselta.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) on samoilla linjoilla.
– Raja pitää, piste. Myöskään Pohjois-Suomen turvallisuudesta ei tingitä, ja vaikka se on harvaan asuttua, on siellä puolustus kunnossa. Kyllä siinä huonosti käy, jos joku yrittää sinne väkisin tulla, Kopra toteaa Iltalehdelle.
Kopra arvioi myös Yhdysvaltojen toteuttavan ulkopolitiikkaa pitkäjänteisesti ja olevan vastuullinen sopimuskumppani jatkossakin tulevien presidentinvaalien tuloksesta riippumatta. Kopran mukaan tuore Suomen ja Yhdysvaltain välinen DCA- eli puolustusyhteistyösopimus alleviivaa Yhdysvaltojen olevan valmis puolustamaan rajoja voimakeinoin.
