Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan suurella osalla suomalaisista lemmikkikoirista esiintyy jonkinlaista ei-toivottua käyttäytymistä.
– Keräämässämme yhdessä maailman suurimmista, liki 14 000 koiran aineistossa ei-toivottua käyttäytymistä esiintyi 73 prosenttia koirista. Yleisin tällainen käyttäytymispiirre oli ääniarkuus, jota esiintyi joka kolmannella koiralla, professori Hannes Lohi toteaa tiedotteessa.
Tutkimusryhmä selvitti seitsemän ei-toivotun käyttäytymispiirteen yleisyyttä. Näitä olivat ääniarkuus, ihmisten, koirien ja vieraiden paikkojen pelko, erilaisten alustojen ja korkeiden paikkojen pelko, keskittymiskyvyttömyys ja impulsiivisuus, pakkomielteinen eli kompulsiivinen käyttäytyminen, aggressiivisuus ja eroahdistus. Ääniarkuuden lisäksi arkuus sekä alustojen ja korkeiden paikkojen pelko olivat hyvin yleisiä.
Tutkimuksen mukaan arkuus ja aggressiivisuus esiintyvät usein yhdessä. Osa tuloksista oli yllättäviä.
– Löysimme mielenkiintoisen yhteyden impulsiivisuuden, kompulsiivisen käyttäytymisen ja eroahdistuksen välillä. Ihmisillä pakko-oireinen häiriö ja aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö (ADHD) esiintyvät usein yhdessä, mutta samaa ei ole ennen havaittu koirilla, väitöskirjatutkija Milla Salonen sanoo.
Tuloksia käytetään ihmisen mielenterveysongelmien tutkimuksessa, sillä koira on fysiologisesti ja käyttäytymiseltään samankaltainen ihmisen kanssa. Koirilla esiintyy lisäksi luontaisesti ei-toivottua käyttäytymistä ja koirat jakavat saman sosiaalisen ympäristön ihmisten kanssa.
Sopiva mallilaji myös ihmisten tutkimiseen
– Tämän tutkimuksen ja aineiston pohjalta jatkamme työtä selvittääksemme, miten hyvä mallilaji koira on ihmisten mielenterveysongelmien tutkimukselle. Aiemmat geenitutkimuksemme ovat viitannet samoihin geenialueisiin ainakin pelon osalta, Hannes Lohi toteaa.
Ei-toivottujen käyttäytymispiirteiden yleisyyttä vertailtiin eniten vastauksia keränneiden rotujen välillä. Rotujen väliset erot olivat merkittäviä.
– Ongelmat näyttävät olevan varsin rotutyypillisiä. Esimerkiksi bordercollieilla havaittiin enemmän pakonomaista tuijottamista ja valojen tai varjojen saalistamista, jotka olivat harvinaisempia kaikilla muilla roduilla, Lohi jatkaa.
Eroa oli varsinkin vieraiden ihmisten pelossa. Sen suhteen arimman eli espanjanvesikoiran ja rohkeimman eli staffordshirenbullterrierin välillä oli 18-kertainen ero pelon esiintyvyydessä.
Käyttäytymistutkimuksella pyritään lisäämään koirien hyvinvointia.
– Tulostemme perusteella ei-toivottu käyttäytyminen näyttäisi olevan perinnöllistä. Tämä tarkoittaa sitä, että huolellisella jalostuksella sopivien käyttäytymismittareiden avulla näiden käyttäytymispiirteiden yleisyyttä voitaisiin vähentää. Tämä parantaisi koirien ja omistajienkin elämänlaatua, Lohi sanoo.
