Meristrategia on ollut pitkään merkittävässä roolissa, kun Vladimir Putin pyrkii laajentamaan Venäjän vaikutusvaltaa kansainvälisellä näyttämöllä. Elokuussa 2024 Putin määräsi perustettavaksi Venäjän merenkulkukollegion, jota johtaa hänen läheinen henkilökohtainen liittolaisensa ja neuvonantajansa Nikolai Patrušev, turvallisuuspalvelu FSB:n ja kansallisen turvallisuusneuvoston entinen johtaja.
Merenkulkukollegio perustettiin ajankohtana, jolloin Venäjää on epäilty muun muassa Itämeren alaisen kriittisen infrastruktuurin sabotoinnista sekä vakoilusta Britannian ja muiden Nato-maiden rannikoilla.
– Ei siis ole yllättävää, että yksi uuden kollegion tavoitteista on auttaa turvaamaan Venäjän kansalliset edut arktisella alueella, Ukrainan kansallista turvallisuusinstituuttia johtava Bohdan Ustymenko kirjoittaa Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa analyysissa.
Kremlin silmissä on hänen mukaansa elintärkeää, että Venäjä hallitsee Koillisväylää, joka kulkee arktisilla vesillä Venäjän pohjoisrannikkoa myötäillen ja muodostaa lyhimmän laivareitin Euroopan ja Tyynenmeren välillä. Tätä silmällä pitäen Putin haluaa merkittävästi vahvistaa ja modernisoida Venäjän sotilaallista läsnäoloa arktisella alueella.
– Osa Kremlin vaatimista alueista sijaitsee selvästi Venäjän federaation aluevesien ulkopuolella, Ustymenko toteaa.
Venäjän pyrkimysten rajoittaa liikennettä Koillisväylällä on hänen mukaansa katsottu rikkovan suoraan vuonna 1982 solmittua YK:n merioikeusyleissopimusta (UNCLOS). Vaikka Venäjä on allekirjoittanut ja ratifioinut sopimuksen vuonna 1997, sen ehtoja ei Kremlin mukaan sovelleta Venäjän arktisella alueella esittämiin vaatimuksiin.
– Kun Venäjä militarisoi Koillisväylää ja ottaa haltuunsa suuria osia arktisesta merialueesta, konfliktin mahdollisuus arktisella alueella on tulevaisuudessa valtava. Geopoliittisia jännitteitä todennäköisesti lisää entisestään Kiinan syvenevä osallistuminen Venäjän rinnalla, hän varoittaa.
Jos Venäjä saisi yliotteen arktisella alueella, sillä olisikin hänen mukaansa arvaamattomia geopoliittisia seurauksia. Arktisen alueen öljy- ja kaasuvarojen hallinta voisi lisätä Venäjän valtion tuloja dramaattisesti. Aiempien kokemusten valossa Kreml ohjaisi nämä tulot todennäköisesti sotilasmenojen kasvattamiseen, mikä loisi pohjaa uusille hyökkäyksille.
– Kun kamppailu arktisen alueen herruudesta kiihtyy, on jo tässä vaiheessa selvää, että Naton jäsenvaltioiden on vahvistettava merkittävästi läsnäoloaan ja voimavarojaan alueella. Olisi myös järkevää kehottaa kansainvälisiä instituutioita, kuten Kansainvälistä tuomioistuinta, selventämään järjestelmää, jonka Venäjä on alueelle mielivaltaisesti luonut, Ustymenko esittää.
