Törmäsitkö netissä tai paperilehteä selatessa kiinnostavaan uutiseen, joka tekisi mieli jakaa eteenpäin? Paperilehden jutun saa kätevästi jakoon ottamalla siitä kuvan ja jakamalla muille sosiaalisen median ryhmässä. Jos nettilehden juttu on maksumuurin takana, sisällön voi aina jakaa halukkaille kopioi-liitä -toimintoa käyttämällä.
Edellä mainituissa toimintatavoissa on vain yksi ongelma. Ne rikkovat tekijänoikeuksia.
Uutismedian liiton lakiasiainjohtaja Ismo Huhtanen muistuttaa, että mediassa, esimerkiksi verkkolehdessä, julkaistun jutun kopioiminen ja jakaminen sosiaalisessa mediassa tai kuvan paperilehdessä julkaistusta artikkelista jakaminen verkossa on tekijänoikeudellisesti jutun saattamista yleisön saataville.
– Tähän tarvitaan pääsääntöisesti lupa tekijänoikeuden haltijalta, tässä tapauksessa lehden kustantajalta, Huhtanen kertoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa on kuitenkin sallittua vaikkapa kopioida lehtijuttu printistä tai verkkolehdestä yksityiseen käyttöön. Tekijänoikeuslain tarkoittama yksityinen käyttö merkitsee henkilön omaa ja lähipiirin käyttöä.
– Lehtijutun voi siis kopioida ja jakaa lähipiirilleen.
Kopion jakaminen sosiaalisen median alustalle ei kuitenkaan todennäköisesti ole yksityistä käyttöä tekijänoikeuslain tarkoittamalla tavalla.
– Tämä johtuu siitä, että sosiaalisen median alustalla lehtijutun kopion pääsee tavallisesti lukemaan lähipiiriä runsaslukuisempi joukko, esimerkiksi kymmenet henkilöt.
Uutisartikkelin jakaminen sosiaalisessa mediassa voi täyttää jopa rikoksen tunnusmerkistön. Huhtanen huomauttaa, että tekijänoikeuden suojaamien teosten käyttö lainvastaisesti, ilman oikeudenhaltijan lupaa, on tekijänoikeuden loukkaus.
– Kysymyksessä on joko tekijänoikeusrikkomus tai tekijänoikeusrikos. Tekijänoikeuslaissa säädetty tekijänoikeusrikkomus edellyttää teoksen kopioimista tai jakamista tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta. Rikoslaissa säädetty tekijänoikeusrikos edellyttää ansiotarkoitusta ja sitä, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa oikeudenhaltijalle, Huhtanen selventää.
Teosta voi seurata hyvitysvelvollisuus tai jos teosta aiheutuu oikeudenhaltijalle vahinkoa, myös vahingonkorvausvelvollisuus.
– Yksittäisten lehtiartikkeleiden tai valokuvien kohdalla hyvitysvelvollisuus voisi vastata esimerkiksi summaa, jolla artikkeli tai valokuva myytäisiin julkaistavaksi. Artikkelin laajuudesta, sen laatimisen vaativuudesta ja aiheesta riippuen kysymys voisi olla muutamista kympeistä satasiin.
Asiasta on olemassa konkreettisia esimerkkejä. Iltalehti kertoi vuonna 2022 tapauksesta, jossa STT oli lähettänyt yksityishenkilölle 237,50 euron laskun. Syynä oli se, että yksityishenkilö oli jakanut luvattomasti sosiaalisessa mediassa poliitikko Paavo Väyrysestä (kesk.) otetun valokuvan. Kuvan oli ottanut STT-Lehtikuvan valokuvaaja. Tämän lisäksi yksityishenkilöltä perittiin 40 euron suuruista viivästysmaksua.
Linkin jakaminen ja siteeraaminen ovat sallittuja, mutta älä jaa koko juttua
Miten uutisjuttuja kannattaa jakaa somessa ilman, että rikkoo tekijänoikeuksia?
Verkkolehden uutisjuttuja on Huhtasen mukaan sallittua jakaa käyttämällä lehden tarjoamia jakopainikkeita tai lähettämällä jutusta linkin, joka ohjaa lukijat lehden verkkosivuille. Myös siteeraaminen on sallittua.
Lehtijuttua voi siteerata eli lainata osaa jutusta.
– Siteeraamista käytetään usein tilanteissa, joissa halutaan omassa tekstissä selventää tai havainnollistaa käsiteltyä asiaa esimerkin avulla. Siteeraamiseen vedoten ei voi kuitenkaan julkaista kokonaista artikkelia.
Uutisartikkeleita ja lehtien valokuvia jaetaan sosiaalisessa mediassa runsaasti. Oletettavasti suuri osa niistä on laitettu jakoon luvattomasti. Vaikka teko on tekijänoikeuslain vastainen, aina rikkeestä ei koidu tekijälle seurauksia.
Huhtanen muistuttaa, että jokainen kustantaja ja lehti päättää itse, miten se suhtautuu juttujen jakamiseen. Juttujen jakamista koskevissa kysymyksissä kannattaa olla suoraan yhteydessä lehteen. Uutisartikkelin tekijänoikeus on pääsääntöisesti uutismedian kustantajalla.
Miten tekijänoikeuden haltijan tulee toimia tilanteessa, jossa hänen teostaan on jaettu netissä luvattomasti eteenpäin?
Huhtasen mukaan oikeudenhaltijan kannattaa olla yhteydessä aineiston luvattomaan jakajaan tai sosiaalisen median alustaan ja ilmoittaa olevansa oikeudenhaltija sekä pyytää luvattomasti jaetun teoksen poistamista palvelusta.
– Jotkut mediayritykset käyttävät myös Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen palveluita, jos ne havaitsevat, että niiden teoksia jaetaan laajemmin luvattomasti verkossa.
Luvaton jakaminen vaarantaa lehden olemassaolon
Tekijänoikeuksista puhuttaessa enemmistö ihmisistä ymmärtää, että esimerkiksi musiikkia ja elokuvia ei saa jakaa luvattomasti eteenpäin. Mikä on ihmisten tietämystaso uutisten tekijänoikeuksien kohdalla?
– Kokemuksemme mukaan ihmiset ymmärtävät, että varsinkin laajemmat uutisartikkelit ovat tekijänoikeussuojaa saavia teoksia. Kaikki eivät välttämättä kuitenkaan tiedä, että lehtijuttujen luvaton jakaminen voi vähentää lehdille elintärkeitä tilauksia – ja siten vaarantaa lehtien olemassaoloa, Huhtanen toteaa.
Huhtasen mukaan näin voi käydä esimerkiksi pienemmillä paikkakunnilla, jos paikallislehden printtiversiosta tai verkkolehdestä maksumuurin takaa jaetaan kuvat kiinnostavista uutisartikkeleista paikkakuntalaisten some-palstalla.
– Mitä enemmän lehtiä tilataan ja sisällöistä maksetaan, sitä paremmat mahdollisuudet lehdillä on tarjota juttuja jatkossakin. Paikallisen lehden elinvoimaisuus ja ylipäänsä lehden olemassaolo perustuu nykyisin yhä enemmän lehden tilausmaksuihin.