Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli huhtikuussa 0,6 prosenttia. Maaliskuussa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli niin ikään 0,6 prosenttia ja helmikuussa 1,2 prosenttia.
– Luvut osoittavat sen, että Suomen inflaatio on alittanut selvästi Euroopan keskuspankin kahden prosentin tavoitteen kokonaiskysyntää rajoittavan kireän rahapolitiikan vuoksi. Tämän takia vallitseva korkotaso on meille liian korkea, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan huhtikuussa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kuukausimuutos oli ennakkotietojen mukaan 0,1 prosenttia. Malisen mukaan tämä vahvistaa sen, että inflaatio näyttäisi oleva Suomessa selätetty ja kuluttajien ostovoima kasvaa vakaasti.
– Tätä kuvaa vasten kuluttajien eilen julkaistu luottamusindikaattori oli yllättävän negatiivista luettavaa, pohtii Malinen.
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) kuvaa kuluttajahintojen muutosta EU:ssa harmonisoidun kulutuskäsitteen ja laskentamenetelmän mukaisesti. Se perustuu kuluttajahintaindeksiä varten kerättyihin hintatietoihin. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuuluvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin.
Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.
Korkojen kääntyminen laskuun piti olla jo selvää
Euroopan keskuspankin on odotettu laskevan ohjauskorkoja kesäkuussa, mutta toisin kuin Suomessa, euroalueella inflaatio ei ole vielä selätetty.
– Kokonaisinflaatio on kehittynyt oikeaan suuntaan, mutta palveluinflaatio on noin neljän prosentin tasolla aivan liian korkea. Korkean palveluinflaation seurauksena on yhä epävarmempaa, milloin koronlasku alkaa ja miten koronlaskut jatkuvat syksyllä. Suomen kannalta olisi välttämätöntä, että korkoja laskettaisiin mahdollisimman ripeällä vauhdilla, toteaa Malinen.
Hänen mukaansa aivan viime päivinä tummat pilvet ovat kuitenkin alkaneet kasaantua korko-odotusten ylle, kun yhä useamman Euroopan keskuspankin johtajan puheissa on tapahtunut muutos.
– Näyttää siltä, että EKP:n neuvoston jäsenet ovat havahtuneet tilanteeseen ja ovat yhä epävarmempia korkojen laskun ajankohdasta ja suuruudesta, sanoo Malinen.
