Koronatapaukset ovat jälleen nousussa. Mediuutisten mukaan WHO antoi jo asiasta kansainvälisen myrskyvaroituksen, ja myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuore jätevesiseurantaraportti kertoo, että koronaviruksen määrä on viime viikkoina lisääntynyt kaikilla seurattavilla paikkakunnilla.
Koronatapausten yleistymisestä huolimatta itse koronan taudinkuva on lieventynyt koronan alkuvuosiin verrattuna, ja tavallisetkin kipulääkkeet voivat tuoda helpotuksen ikäviin oireisiin.
Ilman reseptiä saatavat kipulääkkeet ovat usein hyödyllisiä myös flunssan ja muiden syksyisin yleistyvien hengitystieinfektioiden hoidossa. Ilman reseptiä myytäviä kipulääkkeitä ovat muun muassa parasetamoli, kuten Panadol, sekä tulehduskipulääkkeet, joista yleisin on ibuprofeeni, esimerkiksi Burana.
Duodecim tiedotti koronapandemian alussa parasetamolin olevan turvallisin lääke koronaviruspotilaille. Tämä johtuu siitä, että tulehduskipulääkkeiden on joissain tapauksissa epäilty pitkittävän hengitystieoireita ja lisäävän komplikaatioiden vaaraa osalla potilaista.
– Parasetamolia suositellaan usein kuumeeseen. Sillä on vähiten esimerkiksi mahalaukun haittavaikutuksia tai haitallisia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, Emilia Lagus toteaa.
Kiihtyvä koronaepidemia voi lisätä tarvetta itsehoitolääkkeiden käytölle. Lagus muistuttaa kuitenkin, että yksi yleisimmistä virheistä kipulääkkeiden käytössä on päällekkäislääkitys. Tämä tarkoittaa, että kipua hoidetaan kahdella eri nimisellä valmisteella, joissa on samaan ryhmään kuuluva vaikuttava aine. Tällöin elimistöön voi päätyä haitallinen määrä lääkettä.
– Päällekkäislääkityksen välttämiseksi on tärkeää selvittää ennen käyttöä, mitä vaikuttavia aineita lääkkeet sisältävät, Lagus korostaa.
– Tämä on erityisen tärkeää flunssan hoidossa, sillä monet kuumaan veteen sekoitettavat valmisteet sisältävät samoja vaikuttavia aineita kuin muut kipulääkkeet, vaikka niitä ei aina mielletä lääkkeiksi, hän jatkaa.
Huomioi nämä seikat kipulääkettä valitessasi
Kipulääkettä valittaessa on tärkeää ottaa huomioon mahdolliset yhteisvaikutukset muiden käytössä olevien lääkkeiden kanssa, sivuvaikutukset sekä omat perussairaudet.
Varsinkin iäkkäillä ihmisillä lääkkeiden sopivuus on hyvä tarkistaa ammattilaiselta, sillä monilääkitys ja herkkyys haittavaikutuksille tekevät oikean lääkkeen valinnasta erityisen tärkeää.
Lepo on usein paras lääke, jos on kuumetta tai yleistilan puolesta ei jaksa tehdä tavallisia töitä ja askareita. On tärkeää sairastaa koronavirus ja flunssa rauhassa kotona, jotta tauti ei leviä. Vaikka oireet olisivat hyvin lieviä, on tärkeää huolehtia käsihygieniasta ja siitä, ettei tartuta muita esimerkiksi työpaikalla.
On myös hyvä pitää huolta riittävästä nesteytyksestä ja ravinnosta. Oireita voi lievittää tavallisilla kuumelääkkeillä. Lagus huomauttaa, että kuume- ja kipulääkkeillä ei kuitenkaan ole vaikutusta hengitystieinfektion kestoon. Niitä tulisi käyttää vain oireiden lievittämiseen.
Yleisin virhe lapsen kivunhoidossa on alilääkitys
Lapsilla koronavirustartunta on usein lievä, ja oireita voidaan hoitaa flunssaoireiden tavoin. Lasten kivunhoidossa yleisin virhe on kuitenkin alilääkitys, koska pienet lapset eivät aina osaa ilmaista kipuaan.
Usein vanhemmat antavat lääkettä liian vähän, vaikka kivunlievitys riittävällä annoksella olisi tärkeää lapsen hyvinvoinnille. Liian pienellä annoksella harvemmin saa hyötyä, mutta mahdolliset haittavaikutukset voi silti saada.
– Flunssaisilla lapsilla voi olla esimerkiksi korva- tai kurkkukipua. Vastaanotolla huomaa, kuinka vanhemmat epäröivät hoitaa kipua, ellei kivun syy ole jo varmasti tiedossa. Tietenkin vanhemmat ajattelevat lapsensa parasta, mutta kivunhoidon välttäminen aiheuttaa usein vain turhaa kärsimystä. Ja tutkimuksetkin onnistuvat helpommin, kun lapsi ei ole kivulias, Lagus huomauttaa.
Lapsille suositeltavin lääke kuumeen ja kivun hoidossa on parasetamoli, jota voidaan käyttää ilman lääkärin määräystä yli kolmen kuukauden ikäisille lapsille.
Parasetamoli on turvallinen vaihtoehto kivunhoitoon, sillä sen käyttö aiheuttaa vähemmän ruoansulatuskanavan haittoja kuin tulehduskipulääkkeet. Lapsen lääkeannoksen on oltava sopiva ikään ja kehitystasoon nähden.
Kuumemittarin lukema ei Laguksen mukaan aina kerro koko totuutta hengitystieinfektiosta, vaan lapsen yleistila antaa paremman kuvan hänen voinnistaan.
– Kuumetta ei ole pakko laskea, mutta usein se helpottaa vointia. Jotkut lapset nukkuvat tyytyväisinä kuumeessa, kun taas toisia kolottaa ja paleltaa, vaikka lämpötila ei olisi paljoa noussut, Lagus toteaa.
