Koronavirus on palannut, tai oikeastaan se ei ole mihinkään kadonnutkaan. Jätevesiseurannat ovat olleet koko ajan korkealla tasolla. Varsinaista piikkiä niissä ei näy nytkään, vaikka tartunnoissa näyttäisi olevan tietynlainen piikki.
– Emme testaa koronaa enää entiseen malliin, joten varmaa tietoa meillä ei ole tapausmääristä, mutta koronapotilaiden määrä sairaalassa on kasvanut. Nousua on tapahtunut molemmissa ryhmissä sekä niissä, jotka tulevat koronan kanssa ja niissä, jotka tulevat koronan takia sairaalaan. Varsinkin koronan kanssa tulevien määrän nousu kuvastaa sitä, että koronan määrä yhteisössä on noussut, HUS:n infektiotautien erikoislääkäri Asko Järvinen sanoo Verkkouutisille.
Testaus on siirtynyt terveydenhuollosta yhä enemmän kotona tehtäviin testeihin, joten tietoa ei ole enää entisellä lailla saatavilla.
– HUS-sairaaloissa tämä näkyy siinä, että jos aiemmin tehohoidossa oli nollasta kolmeen potilasta niin nyt meillä on tehohoidossa potilaita kolmesta viiteen. Kuukausi sitten HUS-sairaaloissa oli yhteensä 20 koronaviruspotilasta, niin nyt tartunnan saaneita on viidestäkymmenestä kuuteenkymmeneen. Perusterveydenhoidossa potilaiden määrä on selvästi noussut siitä, mitä se matalimmillaan on ollut, Järvinen sanoo.
Huhtikuussa tapahtui muutos
Koronapotilaiden määrissä nousu HUS-alueella on tapahtunut Asko Järvisen arvion mukaan huhtikuun aikana. Potilaiden määrä on kaksinkertaistunut myös perusterveydenhoidossa.
Influenssassa esiintyy Suomessa kausivaihtelua. Myös koronassa on nähtävissä kausivaihtelua. Koronan esiintyvyydessä vaikuttaisi olevan tietynlaisia piikkejä.
– Jos emme ota ensimmäistä koronavuotta laskuun, niin voimakkaimmat koronapiikit ovat ajoittuneet marraskuun alun ja maaliskuun lopun välille. Se sopii aika hyvin myös tavallisten koronavirusten kiertoon. Toisaalta on poikkeuksiakin, kuten vuonna 2021 yksi, kun deltavariantin saapumisen myötä tartuntamäärät kasvoivat myös kesällä.
Todennäköistä on, että koronaviruksen määrä kääntyy laskuun tulevien viikkojen aikana.
– Toukokuussa tartuntamäärät ja sairaalahoitoa vaativien potilaiden määrä on yleensä laskenut hyvin nopeasti. Eli kun olemme eläneet muutaman viikon, niin toivoakseni sairaalahoidon määrä on pienempi kuin nyt, erikoislääkäri sanoo.
Korona on muuttanut muotoaan. Asko Järvisen mukaan valtaosalle väestöstä koronavirus on enää yksi hengitystieinfektio muiden joukossa.
Perusterveet eivät yleensä päädy sairaalahoitoon
Tällä hetkellä väestössä kiertää kahta koronavirusvarianttia, jotka vaikuttavat kiertävän immuunipuolustusta. Ne ovat Kraken-variantti eli omikronin XBB1.5-alavariantti ja Hyperion XBB 1.9.1.
Perusterveelle väestölle sairastettu tauti ja rokotteet yhdessä antavat edelleen varsin hyvin suojan vakavaa tautia vastaan.
– Perusterveestä väestöstä sairaalaan ei joudu juuri kukaan. Näemme kuitenkin sen, että ikäihmisiä joutuu sairaalaan enemmän koronaviruksen takia tai sen suistamana. Aiempaa enemmän on koronan aiheuttamaa keuhkotulehdusta, joka aiheuttaa keuhkokuumetta hengityksen vaikeutta, Järvinen sanoo.
– Yksi perussairaus, joka lisää riskiä vakavalle taudille on ikä. Ikä on merkittävä riskitekijä. Puhumme 80-vuotiaista ja heitä iäkkäämmistä henkilöistä, mutta heilläkin aika harvoin tulee merkittävää lisähapentarvetta. He eivät vain muuten pärjää sairauden kanssa enää kotona.
