Tutkijoiden mukaan tämä on rauhoittava tulos, sillä monella on ollut huoli siitä, että koronainfektio vaurioittaisi immuunipuolustusta pysyvästi. Helsingin yliopiston tutkijat ovat julkaisseet aiheesta kaksi artikkelia vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa Pathogens and Immunity ja Virus Research.
Jo vanhastaan tiedetään, että tuhkarokkovirus kykenee infektoimaan ja tappamaan valkosoluja suoraan. Siitä seuraa tilanne, jossa aikaisemmin kertynyt immunologinen muisti esimerkiksi lapsuudessa saatuja rokotteita kohtaan heikkenee tuhkarokon jälkeen.
– Akuutin COVID-19 -taudin aikana on havaittu, että varsinkin vaikeassa tautimuodossa veren tietyt valkosolut ovat vähentyneet, ja siitä syntyi huoli, että aiheuttaako COVID-19-infektio samanlaisia vaurioita kuin tuhkarokko, Eliisa Kekäläinen toteaa Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Nämä vähentyneet solut ovat viruspuolustukselle tärkeitä T-soluja, ja erityisesti tietty limakalvopuolustukseen osallistuva T-solujen alatyyppi nimeltä MAIT-solut (Mucosal associated invariant T solut) oli selkeästi vähentynyt vaikeaa COVID-19-infektiota sairastavilla.
– Halusimme selvittää, voiko SARS-CoV-2-virus suoraan infektoida valkosoluja ja mahdollisesti suoraan tuhota soluja eli aiheuttaa samankaltaisia immunologisia vaurioita kuin tuhkarokko, Kekäläinen kertoo.
– Solut olivat kyllä vähentyneet verenkierrossa, mutta niitä löytyi runsaasti keuhkoista, eli solujen kertyminen varsinaiselle tautipaikalle selittänee niiden määrän hetkellisen vähenemisen verenkierrossa. Koeputkessa SARS-CoV-2-virus ei soluille tehnyt mitään, ne eivät kuolleet, hän jatkaa.
Eri tautien rokotteiden vasta-ainetasoja mitattiin Covid-pandemian aikana
Kekäläisen mukaan tuhkarokosta myös tiedetään, että akuutin infektion jälkeen immuunipuolustus voi vaurioitua vakavasti myös lievemmässä taudissa, koska tuhkarokkovirus tappaa suoraan tiettyjä muistisoluja, jotka tuottavat suojaavia vasta-aineita.
– Siispä tutkimme seuraavaksi vasta-ainetasoja.
Tutkijat mittasivat tetanus-, hinkuyskä- ja kurkkumätärokotteiden aikaansaamia vasta-aineita COVID-19-infektion aikana, pari kuukautta sen jälkeen ja kuukausia akuutin taudin jälkeen.
– Jos vasta-aineet olisivat laskeneet, meidän olisi pitänyt pitkän seurannan myötä havaita se, Kekäläinen kertoo.
Vasta-ainetasot eivät muuttuneet, eivät myöskään silloin, kun analysoitiin vain sairaalahoidossa olevia potilaita. Heillä kokonaisvasta-ainetaso oli akuutin taudin aikana keskimäärin matalampi, mutta se saattoi johtua esimerkiksi sairaalassa tapahtuvasta nesteytyksestä ja korjautui nopeasti.
Potilailla, jotka raportoivat pitkittyneestä hajuaistin muutoksesta, oli akuutissa vaiheessa tetanus- ja kurkkumätävasta-aineet matalammalla kuin muilla. Tämä ei Kekäläisen mukaan todennäköisesti johdu COVID-infektiosta, koska hinkuyskävasta-aineissa tai kokonaisvasta-ainetasossa samaa eroa ei ollut.
Potilaat, joilla oli pitkittyneitä hajuoireita, olivat nuorempia ja todennäköisesti eivät vielä olleet saaneet tetanus-kurkkumätä-tehosterokotetta kuten vanhemmat potilaat.
Tulokset tukevat epidemiologisia havaintoja
Akuutti koronavirusinfektio ei siis näytä suoraan vaurioittavan solu- tai vasta-ainevälitteistä immuunipuolustusta.
–Toki lisätutkimuksia tarvitaan, mutta tuloksemme tukevat epidemiologisia havaintoja siitä, että infektioherkkyys ei ole lisääntynyt suoraan covidin takia, Kekäläinen toteaa.
Mikäli COVID-19 -virus olisi aiheuttanut tuhkarokon kaltaisia vaurioita immuunijärjestelmään, olisi mahdollista, että esimerkiksi rokotetehosteita pitäisi antaa enemmän.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että tähän ei ole tarvetta, mikä on huojentavaa. On myös epäilty, että pandemiarajoitusten myötä runsaina palanneet kiertävät infektiot voisivat liittyä COVID-19 – taudin aiheuttamiin immunologisiin vaurioihin, mutta tulostemme perusteella näin ei vaikuttaisi olevan. Yleensä ihmisen immuunijärjestelmä toipuu varsin nopeasti COVID-19-infektion aiheuttamista muutoksista, Kekäläinen sanoo.
Rokotevasteita akuutin COVID-19-taudin jälkeen ei ole aikaisemmin tutkittu näin pitkän seuranta-ajan suhteen ja aineistossamme on runsaasti potilaita, jotka eivät joutuneet sairaalaan, eli siten tulokset heijastavat COVID-19-taudin koko kirjoa. Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet sairaalahoitoa vaatineisiin COVID-19-potilaisiin.
Tässä tutkimuksessa ei tutkittu potilaita, joilla COVID-19-infektion jälkeen on pitkittyneitä oireita, joten Kekäläisen tutkimusryhmä keskittyy jatkotutkimuksissaan tähän potilasryhmään.
