Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen sanoo, että Suomessa on nyt tehty kaikki se, mitä voidaan koronaviruksen torjumiseksi.
– En puhuisi luovuttamisesta. Se on tehty, mitä voidaan ja se on aika paljon. Olemme rokottaneet koko väestön eli kaikki, jotka ovat halunneet rokotteen. Meillä on myös valmius tarpeen vaatiessa antaa lisärokotteita, Salminen sanoo Verkkouutisille.
THL suosittelee neljättä rokoteannosta kaikille yli 80-vuotiaille ja hoivakodeissa asuville.
Salmisen mukaan rokotteet eivät estä uusia tartuntoja, mutta ne suojaavat tehokkaasti vakavaa tautimuotoa vastaan.
– Ongelma on se, että rokotteet eivät estä tartuntoja. Ei ole keinoja estää tartuntoja, mutta valtaosalla rokotteet estävät tehokkaasti vakavaa tautia.
– Vaikka kuolleiden määrät ovat aiempaan verrattuna melko korkeita, kuolleisuus on suhteessa tapausten määrään paljon matalampaa kuin aikaisemmin.
Salmisen mukaan Suomessa ei ole epidemian aikana totuttu yhtä korkeisiin lukuihin kuin muualla Euroopassa, missä epidemian aiemmat aallot osuivat pahemmin.
– Me emme ole tottuneet näin korkeisiin lukuihin, mikä onkin ymmärrettävää. Tämä on kuitenkin se, mihin käytettävissä olevilla keinoilla päästään. Samaan aikaan aina voi parantaa hoivakotien ja ikäihmisten palveluiden piirissä olevien suojausta.
Ikäihmisten suojaamisessa pitää Salmisen mukaan kuitenkin ottaa huomioon asukkaiden omat toiveet siitä, miten toimitaan niin, että elämän laatu ei heikkenisi.
– Ei voida ajatella, että ikuisesti estetään omaisten vierailut tai tehdään muita elinpiiriä rajoittavia toimia, vaikka riskit jäisivät. Se ei ole enää inhimillistä ja asiakkaiden omien toiveiden tulisi tätäkin asiaa ohjata.
Kuolleita enemmän kuin koskaan
Edellisen kahden viikon aikana Suomessa on kuollut yli 300 ihmistä koronan aiheuttamaan tautiin. Sairaalahoidossa on tällä hetkellä yli tuhat potilasta ja testeillä varmistetut tartunnat pyörivät 5 000–10 000 tapauksen välillä päivittäin. Valtaosa tautiin kuolleista on yli 70-vuotiaita.
Vaikka tartuntamäärät, sairaalassa olevien potilaiden ja koronavirukseen kuolleiden määrät ovat tällä hetkellä suurempia kuin koskaan epidemian aikana, THL ei suosittele rajoituksia.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan nyt korostuvat ihmisten omaehtoiset toimet tartuntojen leviämisen estämiseksi.
Mika Salmisen mukaan rajoitukset ovat korkean kynnyksen takana, koska nykytilanteessa ne vain siirtäisivät taudin huippua eteenpäin.
– Jos nyt ottaisimme rajoituksia käyttöön, saisimme tilapäisesti määrät laskuun, mutta kun ne otetaan pois, olisimme taas lähtötilanteessa. Me emme saa rajoituksilla tautia pysyvästi katoamaan valitettavasti.
Salmisen mukaan tämän kevään epidemia-aalto saattaa kestää Suomessa hieman pidempään kuin naapurimaissa, koska terveydenhuollon kuormitusta pyrittiin vähentämään rajoitusten avulla alkuvuodesta. Nykyisen epidemian pitäisi kuitenkin hiipua viimeistään kesään mennessä.
– Joudumme ehkä vähän pidempään olemaan tilanteessa, että tautia liikkuu vielä aika paljon. Keski-Euroopassa isompi osa väestöstä on saanut tartunnat aiemmin, jolloin vaikutus jää siellä lyhyemmäksi.
Salmisen mukaan koronaviruksen kanssa täytyy oppia elämään, koska harva olisi valmis siihen, että yhteiskunnan toimintaa muutettaisiin pysyvästi ihmiskontaktien välttämiseksi.
– Harva olisi tällaiseen valmis sitten kuitenkaan, koska se vaatisi melkeinpä jokaiselta eristäytymistä. Ei ole mitään hopealuotia, jolla tauti poistuisi keskuudestamme tai maailmasta pysyvästi. Sen kanssa täytyy oppia elämään, Salminen sanoo.
”Mikään ei estä käyttämästä maskia”
THL:n Mika Salminen on toiveikas sen suhteen, että väestön immuniteetin kasvaessa tauti muuttaa muotoaan niin, että sen vaikutukset väestötasolla ovat vähäisempiä.
– Näkymä ei ole niin huono. Vähitellen väestön immuniteetti kasvaa, ja tauti muuttaa muotoaan. Vaikutukset väestöön ovat vähäisempiä, ja suoja karttuu vahvemmaksi. Tartunnan voi saada monta kertaa, mutta oireet ovat hyvin todennäköisesti lievempiä.
Salmisen mukaan Suomessa voi periaatteessa elää jo varsin normaalisti, kunhan muistaa noudattaa hygieniasääntöjä. Rokotteet kannattaa edelleen ottaa suositusten mukaisesti. Lisäksi alueilla voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön suosituksia, jos tilanne pahenee.
– Jos on huolestunut ja haluaa olla varovainen, mikään ei estä toimimasta niin kuin me on aikaisemmin opittu. Talvella voi varoa ruuhkatilanteita. Mikään ei estä käyttämästä kasvomaskia, Salminen sanoo.
Terveysturvallisuusjohtajan mukaan on lopulta yksilön oma päätös, miten haluaa elää ja millaisia riskejä on valmis ottamaan.
– Elämässä on muutakin kuin korona, vaikka on toki ymmärrettävää, että huolta on. Sitä kannattaa pohtia, ja se on aika yksilöllistä, kuinka haluaa elää. Ulkopuolisten neuvot eivät ole tässä ratkaisevia, Salminen sanoo.
